Onpas ollut mahtavan lämmin päivä! Ihan kesä.
Jotenkin tämä kevät on vaan niiiiiiiiin kertakaikkisen ihana vuodenaika
(vaikka inhoankin kaikkia mahdollisia öttiäisiä...)!
Taannoin määrittelin keväässä olevan juuri sitä samanlaista fiilistä kuin
perjantaipäivässä - kun koko ihana viikonloppu (kesä) on vielä edessä...
Itselläni on upeista keleistäkin huolimatta vaikeaa päästä kevätfiilikseen.
Huomaan miltei koko ajan pähkäileväni mitä oikeasti haluan isona tehdä...
Voi kunpa tuon tietäisikin!! Ei tarvitsisi miettiä aivojaan puhki.
Huomaan usein hypisteleväni päivittäisessä käytössä olevan kaulakoruni
kahta tekstirinkulaa... just do it ja courage. Niin osuvat sanat.
Osuva on myös tuo ajatus uusimmassa väkertämässäni tekstitaulussa.
Jotta ei mentäisi liian vakavaksi, siirrytään päivän asuun - tosin tänään
oli päällä kevyempää, tämä taisi olla lauantain asu kaupunkireissulla...
En ole ihan varma mitä ajatella tuosta tunikasta - mutta kun sen alesta
taannoin viidellä eurolla löysin niin aivan sama :)
Dagens: tunika KappAhl, housut H&M (mun luottohousut), ballerinat Tory Burch.
Meillä ollaan jälleen terveinä! Ihanaa! Tauti ei (koputan puuta!!) näemmä
tullut meille muille.. mikä lie Peppi-ressulla ollut juuri äitienpäivän "kunniaksi".
Nyt tytöt lähtivät entisen päiväkotinsa taidekurssille illaksi - tuo kurssi on
aivan huippujuttu! Näkevät vanhoja hoitokavereitaan ja siinä sivussa taiteilevat :)
Tämä äiti näkee tietenkin tilaisuutensa koittaneen ja suuntaa juoksulenkille
ennen venyttelytuntiaan :) Eilen juoksin 20 km joten tänään ei ihan niin pitkää lenkkiä
tiedossa. Maratoniin enää kaksi viikkoa.. vielä tämä viikko aikaa reenata tosissaan.
Sitten on pakko alkaa löysäillä. Toissaviikolla juoksin 60 km, viime viikolla 40 km.
Tällä viikolla olisi tarkoitus kipittää vielä pari pitkää lenkkiä...
... joten lenkkarit jalkaan ja menoksi... just do it!
... joten lenkkarit jalkaan ja menoksi... just do it!
.JPG)
Mä olen aina keväisin sellaisella fiiliksellä, että pitäisi löytää elämälle suunta. Puoliksi masentunut, puoliksi toiveikas.
VastaaPoistaPaitsi tänä keväänä en ole ollut masentunut! En ole edes uhkaillut miestä kertaakaan erolla. Historiallista.
Johtunee siitä, että tiedän olevani kotona kesän ja ensi syksyn ja talvenkin. Suunnitelmat siis selvät, eli mitäpä sitä stressaamaan. Ehkä ensi keväänä ahdistus pukkaa tuplavahvuudella päälle...
Tsemppiä sun maraton-treenaamiseen. Itsellä on 28.5. ekat pyöräilykisat edessä, joten täälläkin yritetään kuntoilla puolitosissaan..Eilen ihana iltalenkki pyörällä. Ulkona on vaan niin kaunista (vaikka lehmänpee haisikin aika paljon!)
Tiina
such beautiful things
VastaaPoistaI really like the necklace!
hug beate
Ihana teksti tuossa, niin totta!Joskus se tekeminen vain on niin vaikeaa, mutta kun hyppää, niin kyllä se elämä kantaa. Näin mä ainakin ajattelen ja olenkin aika sellainen ex temporee tyyppi. Tosin pienen lapsen äitinä ei tässä kovin paljoa enää revitellä :)
VastaaPoistaJust do it, Marja :) Ja anteeksi kun en ole täälläkään ehtinyt vierailla!
Ai niin, onko tuo teksti sinun oma keksimäsi?Jotenkin kolahti tosi kovaa, ihan naulan kantaan!Ja mä oon vähän miettinyt uutta tatskaa, jossa olisi tekstiä... :)
VastaaPoistaKolme kommenttia: Tosi kiva tunika hinnastaan huolimatta:)Kun tarpeeksi pähkäilee, niin kyllä se oma tie selkiytyy. Voi hurja, mitä lenkkejä juokset! Itse tulin juuri 50 min lenkiltä (n. 6-7 km) ja olen aika puhki.
VastaaPoistaHui kun sä juokset!!!
VastaaPoistaMä en taida koskaan jaksaa enää sitä 5km juosta. En tällä painolla...
Mutta tuo teksti, se osui ja upposi.
Mitä siis tehdä isona? Että uskaltaisi tehdä sitä mistä haaveilee.
Sitä mä pähkäilen joka päivä. Uskaltaako alkaa yrittäjäksi,onko minusta siihen?
Mutta mitä sit jos ei sitä?
Vaihtoehtoja ei ole paljoa pienellä paikalla, missä suurin osa opiskelupaikoista on ruotsinkielisiä. Eikä kauas lähteminen ole mahdollista poikien asioiden takia. Eikä täältä töitäkään saa...Huoh kun asiat olisi helpompia.
Tsemppiä siis sullekin!
Kyllä sä varmastit keksit mitä haluat...mitä jos keskittyisit täysillä sun koruihin? Ne on UPEITA!!!
Ihania seesteisiä kuvia monen postauksen verran!
VastaaPoistaOnneksi tauti ei lähtenyt kiertämään ja maratonille valmistelu on hyvällä mallilla!
Ja kyllä ne muutkin asiat ihan varmasti selviävät, kaikista vaikeinta on vaan antaa niille muutoksille aikaa. Jälkeenpäin mietittynä sitä aina sitten ihmettelee, että miten helposti asiat kuitenkin loksahtivat paikalleen.
Tsemppiä ja mielenrauhaa!
Riittääkö irtiottoon vuorotteluvapaa, vai haluatko totaalimuutoksen? Uusi työpaikka tai kokonaan uusi työ tai koulutus?
VastaaPoistaItse olen jumittuja (ja myös turvallisuushakuinen) voisi kehittyä ja jne. jne. mutku kaikki periaatteessa ok. Ja enhän mä nyt minnekään voi lähteä, kuka mun hommat tekis?! (en ole korvaamaton, ehkä pikkuisen mustis reviiristä :o)
Olet ollut mielessä Marja. Joo, just do it ja courage, noita tarvis tsempata itsellekkin. Nätti sun päällä tuo tunika, mulla toi sama valkoisena ja mun päällä se näyttää ihan äitiysmekolta :( hih.
VastaaPoistaTunika on kiva, ja näyttää oikein hyvältä kapeiden farkkujesi/housujesi seurana.
VastaaPoistaVoi mäkin niin vihaan noita öttiäisiä, sehän se kesässä on pahinta. Ne kun vielä syövät minua niin mielellään. Mies ei niitä edes huomaa, kun ovat kaikki minun kimpussani!
Toivoisin niin, että jaksaisin juosta lenkeillä. Itse jaksan vaikka viisi tuntia jumppaa/aerobiciä putkeen, mutta lenkillä korkeintaan puoli tuntia. Ei vaan ole mun laji. Olisi niin helppoa lähteä ulos ovesta, kun ei tarvitse tuijottaa kelloa, milloin tunti alkaa.
Olet kyllä oikein superjuoksija!
Sattuipa sopiva postaus, itsellä kun nämä aiheet ovat myös kovin pinnalla.
VastaaPoistaOlen pähkinyt jo jonkin aikaa mitä tehdä työni suhteen, se kun ei ole sitä mistä pidän. Pidemmän päälle ei ole enää mukavaa lähteä joka päivä v*ttuuntuneena töihin tai alkaa jo vapaiden alussa masentelemaan sitä että ne vapaat kohta loppuu.
Vuorotteluvapaa, sitä olen mielessäni miettinyt, mutta mieheni ei kannata. No kyllähän ne tulot putoaa aika radikaalisti, mutta enpä olisi kotona enää perkeleestä seuraava käytökselläni.
En tiedä, nyt aletaan jo vaatia pikaisia otteita tässä asiassa, tai kohta kolkuttelee pitkä sairasloma ovella :(
Ja pyydän anteeksi, mutta nyt kirjoittelen vastaukseni anonyyminä.
Ihana asu. Tunika antaa keveyttä, sopii hienosti.
VastaaPoistaNoi korut on niin hienoja. Välillä olen miettinyt, että pitäis itsellekin jotkut voimasanat kaulaan ripustaa :)
Mulla on kevääseen sama suhtautuminen. Kaikki ihana on edessä, ihan kuin perjantaina. Tosin hyttynen on pistänyt mua elämäni aikana vain pari kertaa ja ampiaisia en osaa edes pelätä, vaan kannan niitä kämmenellä. Taidan haista niin pahalle, että öttiäisetkään huoli :D
MAITOLAITURIN TIINA - voi että mä tykkään tuosta teidän blogin nimestä :)) ja teidän kuvasta bannerissa. Olen viettänyt lapsuuteni kesät maalaistalossa eikä mun vaatteita saanut kotiin palattuani edes pestä kun rakastin niin sitä navetan tuoksua :D Ehkä tää kevät on tosiaankin sellaista aikaa että sitä luonnon uudistuessa haluaisi itsekin jotain uutta... herätä eloon? Harmi vaan nahan luominen ei ole välttämättä kovin helppoa. Tsemppiä sinne pyöräkisoihin!!
VastaaPoistaBEATE - thanks! Nice to have comments also in English :) I think I should write in English, too ;) At least a few sentences...
SINI - ei ole mun keksimä teksti. Jostain bongasin... googleta tuo niin löytyy selvennystä kuka niin on sanonut. En nyt yhtään muista vaikka sen itsekin selvitin. Mutta muhunkin kolahti ja lujaa. Kun vaan oppiskin tanssimaan sateessa! Paljon terkkuja sinne ja hyviä vointeja :)
MARITA - 50 min lenkki on kuule ihan hyvä jo! Munkin normilenkki kestää about tunnin. Nyt on vaan juostava paljon enemmän sitä maratonia ajatellen... tai olisi pitänyt, vähän on vähiin jäänyt. Vaikka varmasti kuulostaakin paljolta. Mutta ei riittävältä. Huoh. Ja totta, kaipa tie selkiytyy.. pää on pähkäilystä kipeä.
VastaaPoistaANRINKO - no niinhän tuo teksti kolahti muhunkin. Kolahti, osu ja uppos :) Voi sinäkin pähkäilet samanlaisia asioita.. tosi vaikeaa kun ei tosiaankaan omista sitä kristallipalloa... halaus sinne! Mun on muutenkin pitänyt sulle kirjoitella mutta ikinä ei ole muka riittävästi aikaa..
JASSU - kiitos ystäväni! Sitä mielenrauhaa mä niin kaipaisin... sullekin mun on pitänyt kirjoitella enemmänkin mutta kuten yllä totesin, mihin ihmeeseen mun aika ja päivät katoaa?! Tsemppiä uusiin työkuvioihin oikein hurjasti ja halaus!
MAIJA - hyviä kysymyksiä heitit ilmoille.. voi kun tietäisinkin! Sen tosin tiedän, että en osaa vaan olla kotona, kaipaan työyhteisöä ja motivoivaa työtä. Ja sopivassa mittasuhteessa kiirettä ja haastetta. Mä olen oppinut jo sen, etten ole korvaamaton.. vaikka kuvittelisikin olevansa :)
VastaaPoistaTANJA - no hei, siltähän tuo näyttää minunkin päälläni :D Just sellainen fiilis mulle ainakin heti tuli. Kovasti terkkuja sinne suunnalle! Ehkä me vielä jossain vaiheessa saadaan kahviteltuakin?! ;)
HELENA - kiitos kiitos! Mulla oli ennen sama juttu - jaksoin jumpata pari tuntia putkeen tuosta vaan mutta juoksemista... no no. Mutta niin sitä näköjään vaan kehittyy kyseisessäkin lajissa. Kaksi vuotta sitten en juossut ollenkaan, nyt menee 20 km suht kevyesti. Päivästä riippuen tosin :) Ja voihan öttiäiset... mä en inhoa kärpäsiä, hyttysiä, amppareita - mutta ne kaikki mönkijät - koppikset, luteet.. jaiks. Ainoa negatiivinen puoli kesässä!
EMILIA - vielä kun nämä sanat kaulalla auttaisivatkin jossain...!! :) Sitä odotellessa..
VastaaPoistaANONYYMI - juu ihan voi anonyyminakin avautua :) Kuulostaa tutulta.. ellei jo tunneta toisiamme niin laita mulle vaikka mailia! Olisi ihana jutella ihmisen kanssa joka ymmärtää.
Voi, meillä on kuule samat ajatukset ja mietteet. Jälleen kerran :) Tämän päivän (siis tehokkaast töiden ohessa) oon ollut yhteydessä Ensimetriin, etsinyt sisustusalan lisäkoulutusta. Päätynyt lukemaan jostain kosmetologialan koulutuksesta (!), ajatellut, että pitäiskö sittenkin mennä geelikynsikurssille. Kunnes innostuin pintakäsittelylinjasta. Just do it..once you've decided what to do :D Emmäätiä, on tää elämä välillä kyllä vähän hakusessa ja vuodet ne vaan vierii eteenpäin.
VastaaPoistaOn ollu kyllä niin huippu ilma!! Mä kävin tänään pikaisesti testaamassa, josko jalka olis parantunut ja kesken lenkin tuli ihan hirmuinen ukkoskuuro ja siihen päälle rankkasade niskaan. Ihan kuin heinäkuun helteillä konsanaan :)
Hyvä, että teillä on parannuttu! Mikälie pikainen vatsapöpö!
Jep, nyt koitan taas jatkaa nettailua tulevaisuuden suhteen...blaah...mikseiköhän sitä voi olla tyytyväinen siihen mitä on? Muuttais itseään eikä ympäristöä. Teoriassa vois onnistua, mutta käytännössä ei :)
Kivaa torstai-iltaa :)
PS. Käy jännäksi lätkämatsit!!
PS. Ihana toi koru ja tunika. Tosin toi tunika näyttäis ihan varmasti mun päällä mammapaidalta :) Ai niin, tsemppiä! Just do it! :)
VastaaPoistaIhana tunika! Ole tyytyväinen ostokseen vaikka halvalla saitkin ;)
VastaaPoista