{ kaiken roinan alla }

Hohhoijaa, tulin vain ilmoittautumaan. Mulla on kiirus. En ehdi edes tänne.

Saati kommentoimaan muiden blogeja. Meillä on nyt vihdoin ja viimein kauan

odottamani remontti alkamaisillaan...

paljon päätettävää, mietittävää, valittavaa...

paljon siivottavaa, järjesteltävää, läpikäytävää...

paljon pois heitettävää, varastoitavaa...

paljon raivattavaa pois rempan alta....

Älkää siis ihmetelkö mikäli meikäläisestä ei paljoa kuulu... olen jossain roinan alla...
Onneksi sentään selvisin hulluista päivistä ilman lisää turhaa roinaa - donitseja ostin... 
ja ne on jo säilötty vatsan pohjalle... ;)

Sattumalta kuuntelin aamulla Jenni Vartiaista töihin ajellessani ja tämä kappale

sopii taas niin hyvin aiheeseen... ainakin joltain osin :)

keskiviikkoterkuin, 

Edit. tänä iltana en raivaa enkä remontoi, tänä iltana istun sohvaperunana telkan ääressä 

katselemassa kenet Jillian valitsee... ;) Tosin tiedän sen jo mutta pakkohan tuo on silti katsoa...

voihan Kalevankangas...

 

... löysin ihanan Marian blogista linkin minulle ennestään tuntemattomaan kappaleeseen.

Hauli Bros on bändinä ja nimenä kyllä tuttu ja muutaman biisinkin tiedän, mutta tätä 

Kalevankangas-nimistä kappaletta en ollut aiemmin rekisteröinyt... 

No tänä iltana rekisteröinkin sitten kunnolla, olen kuunnellut tuota nyt kymmeniä kertoja.

Tuosta tulikin tämän vuoden lempijoululauluni - niin koskettavan kaunis ♥

Kyyneleet silmissä laulua kuuntelen... tänään tuntuukin olleen päivä jolloin miltei

mikä tahansa saa minut liikuttumaan. Kyyneleet silmissä kuuntelin Pepin tarinointia

vanhainkotikäynnistä - kuulemma moni vanhus oli silmiään pyyhkinyt lasten laulaessa. 

Hoitotädit kertoivat, että sekä vanhainkodin asukkaat että lapset olivat kaikki tykänneet 

kovasti visiitistä ja laulutuokiosta. Lisää tuollaisia!! Kuinka piristävä tuollainen käynti

onkaan varmasti vanhuksille ollut.

Vielä takaisin tuohon Kalevankangas-kappaleeseen. Kalevankangas on siis

Tampereen suurin hautausmaa ja olen siellä ollut kesätöissä yhteensä seitsemänä

kesänä opiskeluaikoina - niistä kesistä minulle on jäänyt paljon hyviä muistoja. Meillä
oli siellä hauska porukka eikä tylsää ollut edes sadekelillä - tai sitten aika on jo 
kullannut nuo muistot :) Viime aikoina on muutaman kerran käynyt mielessä pitäisikö 
sitä hakea samaan paikkaan uudelleen kesätöihin :)

Synnyinkotini ja tyttärien mummivaarila sijaitsee Kalevankankaan lähellä ja

hautausmaalla nukkuvat isovanhempani ♥ Onko siis ihme että tuota laulua
kuunnellessa mieli herkistyy. Taidanpa poiketa huomenna viemään haudalle kynttilät...

 

... ja sitten onkin aika rauhoittua joulun viettoon! Nyt alkaakin kaikki olla

valmista - tosin ehkä on jo aikakin, kello on yli kolme yöllä! Eikä minua nukuta

yhtään... vaan muutaman tunnin päästä kyllä nukuttaa kun kello herättää 

kuudelta jotta ehdin ajoissa töihin - ja pääsen sieltä ajoissa poiskin....

Nyt vielä kerran Kalevankankaalle Hauli Brossin kera ja sitten unten maille!

Oikeastaan enää on  yksi yö jouluun :)

punaviiniä ja mustapekkaa...

... tänä iltana tosin tarjolla tacoja (jauhelihalla), nachoja ja juustokastiketta, 

ja mulle tietty green apple lightia :)

Mutta viime sunnuntaina herkuteltiin kunnon pihvillä, kera ristikkoperunoiden

ja mielestäni maailman parhaan ja helpoimman pippurikastikkeen.

Siis mieheni mukaan helpon, minähän nyt en kykenisi edes tuohon... ;)

Tässä vielä ohje muillekin - tosin tämä lienee kyllä jokaikiselle jo tuttu.

Mustapekka-kastike

 Mustapekka-juusto (voi ottaa hieman pippuria reunoista pois)

2 dl kermaa

1 tl dijon-sinappia

pari ruokalusikallista soijaa

hyppysellinen sokeria

... nam nam ...

Tänään kulutin muutaman tunnin Rauta-Otrassa ym. katselemassa maaleja, kaakeleita,

tapetteja, lattioita, jalkalistoja, lamppuja, liesituulettimia, keittiöitä... 

Remonttikuumeeni 

vaan nousee ja nousee... ja onhan tänään taas lottoarvontakin :D

Sitten poikettiin vielä tyttöjen kanssa Ikeassa lihapullilla - itse söin lohivoileivän, 

on muuten yllättävän hyvää sekin! Ja pakkohan sitä oli hieman kierrelläkin - yllättäen 

tytöilläkin riitti innostusta kulkea perässä :) Kävin ihailemassa lemppariani Bestå-sarjaa

ja tutkailemassa lähemmin Pax-vaatekaapistoja sillä haluan meille 

sellaisen eteisaulaan! Hokasin nimittäin, että moinen, valkoisilla korkeakiiltoisilla ovilla 

raikastaisi koko aulamme ilmettä huomattavasti. Nythän meillä on aulassa pyökinsävyinen 

kaapisto peililiukuovilla... enkä ole ikinä pitänyt siitä yhtään. Josko huomenna mies 
suostuisi lähtemään peräkärryineen mukaani, niin saataisiin uusi kaappi kotiin...

Sen kun taas näkisi että tuo innostuu asiasta...! ;)

Mutta nyt tämä tyttö vetäsee juoksuvaatteet ylleen ja lenkkarit jalkaansa 

ja lähtee pitkälle lenkille - saas nähdä törmäänkö ulkona noitiin, luurankoihin 

tai vampyyreihin...?! Mistä tulikin mieleeni, että arvatkaas mikä on minun

tämänhetkinen lempitv-sarjani... Vampyyripäiväkirjat. Olen ihan koukussa... :)

... niin ja toki viritän Volbeatit soimaan. Näillä biiseillä mennään tänään.

Rentoa lauantai-iltaa kaikille!

volbeatia volyymit kaakossa

Tiedättekö tunteen kun löytää jotain omaa, kun tuntee tulleensa kotiin,

kun jokin vaan tuntuu ihan omalta...uusi vaate, uusi asunto, uusi ystävä...

Minulle tuli juurikin sellainen tunne löydettyäni  Volbeatin.

"Volbeat on tanskalainen 2000-luvun alkupuolella perustettu heavy metal -yhtye.

Volbeat soittaa metallia ja rockia, joissa kuuluu myös 50-luvun svengaavampi sävy.

Laulaja-kitaristi Michael Poulsen onkin maininnut vaikuttajikseen Elvis Presleyn ja Johnny Cashin."

Alunperin Volbeatin löysi mieheni, ja minäkin sitä sujuvasti kuuntelin, mutta todellisen

hurahduksen koin vasta bändin uusimman levyn Beyond Hell, Above Heavenin myötä.

Kukaan radiota kuunteleva ei luultavasti ole voinut välttyä kuulemasta levyn

soitetuinta biisiä Fallen... kyseinen kappale on miehen mielestä tyttöjen biisi :)

Ja onhan se kieltämättä uuden levyn rauhallisimpia kappaleita.. ja niin koskettavat

sanat. Googlettakaapa, kappale on omistettu laulajan menehtyneelle isälle.

Oltiin siis Volbeatin keikalla Tullikamarilla tiistaina - ja voi vitsit mä tykkäsin!!

En muista mistä keikasta / konsertista olisin pitkiin aikoihin yhtä paljon pitänyt.

Okei, Madonna ja U2 olivat luku sinänsä mutta varmaan ensimmäisen kerran

ikinä hokasin tiistaisen keikan jälkeen pitäneeni jokaikisestä kappaleesta!

Kertaakaan en vilkaissut kelloa tai miettinyt että parempiakin biisejä voisivat soittaa...

Keikka oli alusta loppuun varsinaista räiskettä, kunnon rockia, täysillä soitettuna.

Volbeatin kappaleissa mielestäni parasta on niiden monipuolisuus, samassa biisissä

on monta erilaista osaa, räiskeestä rauhallisempaan melodiaan. Välillä kappale

kuulostaa heviltä, sitten hetken countrylta, sitten taas tunnelma vaihtuu...

Ja siis tämä on  ihan parasta juoksumusiikkia!! Suosittelen!

Eilisiltainenkin lenkki räntäsateessa loskan keskellä sujui kuin tanssi

esim. allaolevia biisejä kuunnellen :)

Onko teistä muista tämä ihan kamalaa musiikkia?! :)

Minä hurahdin niin paljon, että olisin halunnut keskiviikkona vielä

Helsinginkin keikalle mutta kenttäpaikat olivat loppuunmyyty.

Tänään Volbeat olisi Oulussa, mutta sekin keikka on loppuunmyyty...

Joten me taidetaan suunnata tänä iltana jälleen Tullikamarille,

tällä kertaa toista suosikkiamme Sir Elwoodia kuuntelemaan!

ensi kesän festarikeikkoja odotellen,

ps. kuten tästäkin huomaa, minun musiikkimakuni on varsin monipuolinen...

Volbeat, Metallica, Sir Elwoodin hiljaiset värit, Natasha Bedingfield, Jenni Vartiainen...



konserttihuumasta ristiäistunnelmiin...

Olipas mukava viikonloppu!

Ensin suuntasin perjantaina Helsinkiin, U2:n keikalle.

Olin monta kertaa ehtinyt harmitella ettemme hankkineet konserttiin lippuja

- ja sitten pääsinkin sinne töiden puolesta, jippiaijee! Ja olipa hyvä keikka,

tykkäsin täysillä! Keli ja tunnelma olivat kohdillaan, loistavat paikat katsomossa,

esiintymislava jo sinällään näkemisen arvoinen - ja kuulostihan se musiikkikin

aivan sairaan hyvältä :)

Yhtään hullumpaa ei myöskään ollut yöpyä keikan jälkeen hotellissa, eli sain

nukkua pitkästä aikaa kaikessa rauhassa, yksinäni. Kohtalaisen mukavaa :)

Nautittuani lauantaiaamuna niinikään kaikessa rauhassa aamiaisen, suuntasin

hetkeksi kaupoille (siitä raporttia seuraavassa postauksessa), ja sitten olikin

vuorossa siirtyminen kummipoikamme tuoreimman pikkuveljen ristiäisiin,

siitä ohessa muutama kuva...

Kiitos vaan Terhille ja muille

jälleen kerran viimeisestä!!

Viimeisessä kuvassa ollaankin jo vaihdettu vapaalle, takana hyvin nukuttu

yö siskonpedissä :) Tuli btw myös syötyä enemmän kuin hyvin, niin Hesassa

kuin juhlissakin. Äsken olikin pakko käydä juoksemassa - kipitin vajaan

20 km ja jäin hieman pohtimaan pitäisköhän sittenkin osallistua ensi

viikonloppuna juostavalle Varalan puolimaratonille... vähän tekis kyllä mieli :)

Ihan vaan testata tämänhetkistä kuntoaan. Tosin penikkatauti on taas palannut

joten mistään huippusuorituksesta ei taaskaan voi kuin haaveilla...

.. mutta nyt treffeille nukkumatin kanssa :)

Kiirastorstaimusaa...

... kuka muu pitää Jenni Vartiaisen musiikista? Mulla on uusi levy vielä kuulematta, vanhaa on tullut kuunneltua tosi paljon. Kaunis nainen, kaunis ääni, kauniit biisit. Ja ihan vallan hämmästyin kun juurikin luin jostain, että uudella levyllä lähes kaikki (?) kappaleet on Jennin omia sävellyksiä - vau!

Tänne ei kuulu kummempia.. töissä kamala kuunvaihdekiirus raportointeineen, kotona odottaa kaaos - onneksi on pitkät pyhät aikaa siivota ja järjestellä paikkoja. Jalkani kuvattiin, ei näkynyt luunmurtumia - tosin ne kai näkyisivätkin vasta magneettikuvauksessa. Eilen yritin juosta, ei onnistu, sattuu liikaa. Damn, just kun olisi mukavat vapaapäivät ja kelit juoksemiseenkin. No, eikun salille vaan...
(Jennin kuvat netistä)

Aurinkoista aprillipäivää ja pääsiäisviikonloppua toivotellen,

ps. Nimpparionnea kaikille Peppi-tyttösille! Meillä Peppi on ihan täpinöissään odottanut
ekaa oikeaa nimipäivää jo monta viikkoa - tänään odotus palkittiin pienellä paketilla :)
Huomenna herkutellaan sitten jätskikakulla...