... eli vaihteeksi täydellistä hiusväriä metsästämässä.
Kirjoittelin samasta aiheesta jo aiemminkin ja edelleen samoja siis vatvon...
Tämä blondi on piiiitkään metsästänyt juuri niitä oikeita sävyjä.
Mutta miten ne on niin vaikeaa löytää tai lähinnä saada onnistumaan?!
Ymmärtää blondikin toki, että sävyyn vaikuttaa myös hiusten oma pohjaväri...
kuten myös sen tosiseikan, että kuvissa pystytään pelaamaan valoilla vaikka kuinka,
ja käsittelemään kuvat ja värit juuri halutunlaisiksi... huoh. Niin epistä ;)
Anyway olen yrittänyt kerätä kuvia, joissa hiuksissa on juuri sitä mitä haen...
kylmää ja lämmintä - raikasta ja heleää...
Vielä kun joskus näkisi oman päänsä edes lähimain tuollaisena... :)
Tai vaikkapa tänään! Mulla on siis kampaaja :D
Näissä ylemmissä kuvissa korostuvat juuri nuo haaveilemani sävyerot.
Tässä vielä lisää kuvia - joissain miellyttää malli, joissain väri...
Malli onkin minulle värin ohella se toinen iänikuisuusongelma.
Minulla on surkean ohut tukka - ja lisäksi melko korkea otsa.
Haaveilen paksusta lyhyestä otsatukasta - teoreettinen mahdottomuus.
Haaveilen pitkistä hiuksista paksulla ponnarilla - teoreettinen mahdottomuus.
Haaveilen lyhyestä kynitystä mallista (vrt. Sharon) - liian pitkulainen pää.
Haaveilen tummista hiuksista - mutta kun mä olen niiiiiin blondi.
Mutta voisihan sitä joskus edes kokeilla jotain uutta!
Ja mitä sanon about joka kerta kun istahdan kampaajan tuoliin...
"jos nyt värjättäis se tyvikasvu,
laitetaan kirkkaanvaaleaa raitaa
ja tasoitetaan latvat jotta tää ylttää edelleen kiinni..."
... niinpä niin! :)
Voisin mä kyllä muutenkin olla tuon Sharonin näköinen...!
Tuo Gwynethin eteenpäin pitenevä hieman pidempi polkka on mun suosikkimalli...
samoin kuin alempani Jenny McCarthyn hieman lyhyempi polkka.
Ja voisin mä tuon Jennynkin näköinen olla :)
Ja entäs tämä lettisykerökyhäelmä... ihana!
Hih, näitä(kin) kuvia mulla riittäisi... kuten sisustuskuviakin :)
Mutta nämä riittäköön tähän hätään, mä käyn värjäyttämässä sen tyvikasvun,
ja ottamassa muutaman raidan :D Ja jatkan haaveilua täydellisistä hiuksistani...
Meillä mies potee flunssaa, ihan on kuumeessa ressu ;) Tytöt on jo pitkään
olleet kovin köhäisiä ja johan mullakin kurkku tuntuu aralta ja poskia jomottaa.
Nytköhän se tauti iskee minkä sain taltutettua auringonhattu-uutteella ennen maratonia...
pikkasen siltä tuntuu, mutta nyt sillä ei enää ole niin väliä.
Aurinkoista päivää teille muille!
Ulkona on ihan sininen taivas, ei hullumpaa parin harmaan päivän jälkeen!
Edit.
Kampaaja oli jo heti aamukasilta joten nyt ollaan töissä uudella tukalla.
Ja voitteko uskoa... tyy-ty-väi-se-nä!! Mikä on hyvin, hyvin harvinaista mulle
(perfektionisti kun olen)... okei, kirkkaanvaaleat raidat hieman kärtsähti mutta niin
niille käy melkein aina kun hiukset on sen verran hauraat ja nyt jo aurinkokin niitä
oli haalistanut. No, hoitoainetta kehiin niin eiköhän se siitä. Sitten tässä on juurikin
tuollaisia toffeisia (?) ihan ohuita raitoja. Tyvi hieman tummemman vaalea kuin yleensä.
Ja tsadaa... teippijatkeet!!
Mulla on siis ollut jo jonkin aikaa jatkeet tai lähinnä tuuhennokset
(hyshys, en kehtaa tätäkään turhamaisuuttani julkisesti paljastaa ;) )
mutta ne on leikkauksissa lyhentyneet sen verran että nyt otin uudet.
Ja arvatkaa mitä... päätin jättää nämä pitkiksi =O Hihiih!
Koin näet ahaa-elämyksen, että jääköön hetkeksi tällaisiksi, kokeilen miltä tuntuu
ja käyn sitten lyhennyttämässä jos ei tunnu omilta. Auki en näitä kyllä neverever
osaa pitää sillä näytän aivan HEVARILTA :D Mutta ponnarilla nämä on ihanat!
Hih. Tekee koko ajan mieli heilautella hiuksia puolelta toiselle - enkä malta oottaa
pääseväni illalla juoksulenkille poninhäntä heilahdellen :DD
Halvat on hullulla huvit...
Lupaan yrittää ottaa muutaman kuvan teille illalla...
Hih, saas nähdä mitä tytöt ja mies tuumaavat - mies joko
a) ei huomaa mitään tai b) luulee kuumehourailevansa ;D