{ uusia leluja }

Ei siis mitään lasten joululahjaksi saamia (vaikka niin Singstar kuin dance-tanssipeli ovatkin

saaneet koko perheen pleikan ääreen useampaan otteeseen joulun jälkimainingeissa...) vaan

tämän tytön ikiomat uudet lelut ;) Osaatteko kuvista päätellä mistä puhun...?

Ensinnäkin joululahjani - meillä eivät aikuiset juurikaan joululahjoja toisilleen ostaneet mutta

eräästä saamastani paketista paljastui kaukosäädin kameraan - vai mikä tuo on, kaukolaukaisin?

Hauska kapistus anyway - vielä kun hankin jalustan niin josko sitten loppuisivat epätarkat tai 
heilahtaneet kuvat... kaukolaukaisimen myötä näissä päivän asuissakin ;) Tosin olin jo hieman taas

tuuminut, etten tällaisia juurikaan enää julkaisisi (kiitos niiden viiden ylimääräisen kilon ja fiiliksen,

ettei mulla ole ikinä mitään päällepantavaa - saati täällä esiteltävää...) mutta nyt kai on sitten pakko ;)

Dagens: ikivanha liituraitahame MEXX, musta toppi GT, harmaa neule ?, saappaat

samat vanhat tutut BilliBit -  uskotteko, että käytän välillä myös muita saappaita...?! :)

Nuo nyt vaan sattuvat olemaan ainoat millä oikeasti pystyn kävelemään pidempään - juoksusta 

kipeytyneillä varpaillanikin... takana kaksi pitkää (10 ja 17 km) kävelylenkkiä ja yksi juoksulenkki 

(10 km) tällä viikolla - saldona kaksi mustunutta varpaankynttä... :O

No sitten tämä toinen uusi leluni... kai tämänkin voisi miltei joululahjaksi laskea kun sen juuri
hieman ennen joulua töistä kotiin kiikutin... :) Uusi valkoinen läppäri, vanhan miniläppärini tilalle.
Eihän tämä mikään himoitsemani MacBook tai iMac ole (sellaisen vielä joskus haluan...!) mutta
kun edullisesti tällainen oli mahdollista ostaa niin mies tähän ystävällisesti sortui... ♥ ja aivan 
loistavasti ajaa tämäkin asiansa - ihanaa surffailla telkan, ruokapöydän tai takan äärellä
riittävän isolla näytöllä, ja naputella valkoisilla näppäimillä :) Sitä arjen luksusta.

Mutta nyt pikablogikierrokselle! Ilta hieman venähti sillä ensiksi kävimme koko perheen voimin

pitkästä aikaa elokuvissa - katsomassa Alvinin ja muiden pikkuoravien seikkailua autiolla saarella 

- tyttöjen joululoman kunniaksi. Sen jälkeen unohduimme (kylmän) saunan lauteille pitkäksi aikaa

istumaan ja uusia lauteita ihmettelemään... :) Meillä alkaa siis kylppäriremppa pikkuhiljaa valmistua!

Enää puuttuu lasiseinä ja ovi, suihku ja kodinhoitohuoneen kaapistot. Mutta heti uuden vuoden

ensimmäisinä päivinä pääsemme istumaan lämpimänkin saunan lauteille - ja minä pääsen vihdoin

pesemään pyykkiä! Sitäkin oikein jo odotan...!

Huomenna on  perjantai, jee! Vuoden toiseksi viimeinen päivä!

{ the ING NYC Marathon }

kkkkkk
Ollapa tuolla!!

(tässä siis oli eilen linkki suoraan lähetykseen Nykin maratonilta...)

Viime vuonna oltiin... tai mies juoksi, minä kannustin...

Ja sain kuulkaa muutama päivä sitten  aivan kuningasidean!

Täyttäessäni ensi vuonna pyöreitä, en halua juhlia, enkä yhdenyhtä lahjaa...

... ainoastaan lennot New Yorkiin!  Ihan paras lahja  olisi osallistuminen

New Yorkin maratonille.. voi vitsit! Mutta ihan pelkkä reissukin riittäisi... :)

Ja tänään sain seuraavan kuningasajatuksen - kysyin matkaseuraksi toista

pyöreitään juhlivaa eli sielunsisartani Terhiä - eikä tuo ainakaan suorilta ideaani

tyrmännyt... ;) Toteutuu ideani tai ei, ihanaa edes haaveilla!

... ja takaisin keittiötä purkamaan, heippa!

perjantai-inspis (kateissa)

Ei paha asunto... löytyy jostain päin Tukholmaa.

Valoisa, raikas. Ihana tilava keittiö valkoisine kodinkoneineen. 

Ihana olohuoneen jalkalamppu. Kauniit lattiat.

All photos from http://www.skeppsholmen.se/

Näistä kuvista onkin kiva siirtyä todellisuuteen.. eli kotona vallitsevaan totaalikaaokseen.

Miten ihmeessä nelihenkinen perhe voikin saada muutamassa päivässä aikaan tällaisen

kaaoksen?! Miten ihmeessä tavarat eivät pysy paikoillaan?  Liikaa tavaraa?

Ja ennenkaikkea, kukahan tämän kaiken siivoaisi...?! Oma olo on nimittäin niiiiin väsy

(kiitos firman jokasyksyisen ison asiakastapahtuman ja iltabileiden, jotka olivat eilen...)

ettei jaksaisi muuta kuin vetää juoksuvaatteet päälle, käydä kiertämässä suosikkilenkkini 

tuolla peltojen keskellä maalaismaisemissa, nauttien tästä lämpimästä kelistä.. sitten tulla

kotiin ja avata jääkylmä  green apple light...  ja oikaista itsensä telkan ääreen.

Mutta äh, pakko siivota ensin jotta lenkiltä on sitten mukavampi kotiutua! 

syksyn sävyjä

Sisustusjuttujen välissä ripaus syksyn sävyjä, päivän asussa...

Dagens: pellavajakku VILA, tunika H&M, housut H&M, huivi ?, laukku Mulberry

Aamulla tuntui jopa hieman viileältä, iltapäivällä mittarin näyttäessä +22 hieman

liiankin lämpimältä... :) Onneksi aina voi heittää jakun ja huivin pois, sekä kääntää 

housujen lahkeita... sukkia en vielä hetkeen suostu jalkoihini laittamaankaan... ;)

Tyttöjen ollessa äsken urheilukoulussaan, kävin itse juoksemassa - olipas ihana ilma!

Suorastaan hikinen - mutta jotenkin luonnosta kyllä silti jo aistii alkavan syksyn...

... tämä on btw harvinaista herkkua - että omatkin päivän kuntoilut on 

kuntoiltuna jo kuudelta illalla! Niitä kuusituntisen työpäivän etuja... :)

... joten nyt kotihommiin!

 

päättäjäiset

 Huh hellettä :) Onpas ollut hassun lämmin viikonloppu, suorastaan hikinen.

Eilisilta vietettiinkin siis (vaihteeksi :) ) Särkässä, päättäjäistunnelmissa...

... enpä muista, että olisi huvipuistossa ollut tänä kesänä niin paljon väkeä. Vaan ihmekös

tuo - mahtava keli, lavalla Reckless Love, Lovex, Haloo Helsinki, illan päätteeksi ilotulitus.

Kiva ilta siis! Kera poppareiden ja hattaroiden... niin ja innostuin jopa minäkin käymään

vielä kerran MotoGeessa :)

   

Kiitos aurinkoisen kelin, sain myös  silitettyä ulkona  valtavan kasan pyykkiä,

tulipas hyvä mieli! Päätin btw silittää talveen saakka ulkona terassilla aina kun

aurinko paistaa - ulkona kun sekin puuha on niin paljon mukavampaa - kun voi

samalla puistella vaatteista pölyt eikä pölykerros leviä sisätiloihin...  

Nyt ajattelin vetäistä lenkkarit jalkaani ja singahtaa  juoksemaan - tosin mies tuli 

juuri lenkiltä todeten kelin olleen aivan liian hiostava... let´s see! Viikon päästä kun 

olisi Varalan maraton ja minua niiiiiin houkuttaisi käydä juoksemassa puolikas. 
Viime vuonnahan (klik) minä tuon juoksin, tänä vuonna reittiä on hieman helpotettu.

Tosin, tällä kunnolla (yli neljän viikon poskiontelotulehduksen jälkeen) ei ehkä ole 

mitään järkeä radalle lähteä, tulee vaan paha mieli. Mutta kun mieskin aikoo mennä,

aikoo pahus vielä juosta täyden matkan, taas. Huoh.

Suloista sunnuntaita, kesän viimeistä sellaista?!

(mini)maratonilla

 Jälleen yksi maratonreissu takana - tällä kertaa siis Helsingissä.

Tytötkin pääsivät mukaan juoksutunnelmaan osallistuessaan lasten minimaratonille (klik).

Juoksijoita lasten tapahtumassa oli käsittääkseni about tuhat ja eläintarhan kentällä riittikin siis 

vilinää ja vilskettä - ja keltapaitaisia "murjottaminen kielletty" maratoonareita.

Aivan loistava teksti tuossa paidassa - lienee pakko ottaa päivittäiseen käyttöön... ;)

Tytöt eivät liiemmin ole urheilua harrastaneet mutta ainakin Nelli taisi saada jonkin-

asteisen kipinän - niin innoissaan oli stadikalla maaliin tultuaan, mitali kaulassa :) Ja

myöhemmin katsellessamme samaisella stadionilla  Helsinki City Marathonin

maaliin juoksijoita, oli tyttö sitä mieltä, että voittaisi maalisuoralla jokaikisen... ;)

Itseluottamus siis ainakin kohdallaan...

 Voi kuinka teki mieli itsekin radalle maratonia seuratessa ja miestä kannustaessa!

Ihme kipinän sitä meikäläinenkin tuohon hulluun touhuun on saanut - vaikka en olisi

ikimaailmassa itsestäni moista uskonut. Miehelle tämä oli seitsemäs maratoni ja jälleen

kunnialla maaliin saakka juostuna. Aika 3.31 ja sekunnit päälle, aika kovaa vauhtia siis.

Suhteutettuna juoksijoitten määräänkin - mies oli maalissa alle 400. juoksija, kun 

kaikenkaikkiaan maaliin selvinneitä oli 4344...

Vaan aivan sama millä tyylillä ja monentenako maalissa, 
hattua nostan edelleen jokaikiselle maratoonarille!

Eniten tosin täytyy nostaa hattua naisten Suomen mestarille, Leena Puotiniemelle (klik).

On siinä aivan uskomaton juoksija! Leena oli lauantaina 11. juoksijana maalissa, huikealla

ajalla 2.38.04 - tuolla ajalla hän alitti Lontoon olympialaisiin oikeuttavan ajan. Aivan

uskomaton juoksija siinäkin mielessä, että hän on aloittanut ammattimaisen harjoittelun

vasta kolmisen vuotta sitten, päälle 3-kymppisenä, puoli vuotta lapsen saamisen jälkeen.

Selkeä luonnonlahjakkuus - vaikka itse reenaisi koko elämänsä, ei ikimaailmassa kykenisi

lähellekään vastaavaan suoritukseen. Ajatelkaa, kilometrivauhti Leenalla siis reilusti alle

neljän minuutin, parhaimmillaan 3.40 luokkaa. Itse en jaksaisi juosta tuolla vauhdilla edes

sitä kilometriä, saati maratonia :D Ei siis voi kuin ihailla...

Sunnuntaina käytiin reissun päätteeksi Lintsillä. Kunpa joku olisi kertonut, 

että tuossa Vonkaputouksessa kastuu aivan läpimäräksi... ;D

... mutta nyt pitää kuulemma päästää herra maratoonari koneelle, heippa!

Tää lähtee  juoksulenkille  (edelleen vaivaavia poskionteloitaan uhmaten),

kaikki muu on turhaa...

... paitsi  puutarhanhoito.

Kukkia istuttaessaan, multaa kynsien alla tuntuu oikeasti välillä siltä.

Istuttaminen, kitkeminen ja kukkien nyppiminen on oikeasti yksi terapeuttisimmista ja

rentouttavimmista asioista mitä tiedän - juoksemisen ja hyvän kirjan lukemisen ohella.

Sellainen hetki kun koko muu maailma häipyy taka-alalle ja keskityt vain siihen mitä teet...

 Tänä viikonloppuna minulla oli juurikin tuollainen hetki istuessani pihassa

sormet mullassa, jos jonkinlaisia kukkia ja muratteja ympärilläni. Kävin läheiseltä

puutarhalta ostamassa lisää kukkia ja nyt meidän piha alkaa olla kesäkunnossa!

Ainakin kukkien osalta :)

Tosin voisikohan joku kertoa kuinka  runkomarkettoja  kuuluu hoitaa?!

Ostin ennen äitienpäivää kaksi oikein kaunista runkomarkettaa - jotka nyt taitavat

vedellä viimeisiään... toinen ei enää kuki kunnolla ja tuloillaan olevat nuputkin tuntuvat

kuivuvan kokoon. Toinen vielä yrittää sentään kukkia... Olenkohan a) kastellut niitä

liikaa vai b) liian vähän. Ja pitävätkö moiset kukkaset a) aurinkoisesta vai b) varjoisasta

paikasta...? Piti kyselemäni tuota jo puutarhalla mutta siellä oli sen verran hässäkkää,

että se sitten jäi... Harmittaa kyllä jos joudun marketat viskaamaan jo veks sillä tämä

on ensimmäinen kesä kun kyseisiin kukkiin tykästyin... ovat kivan näyttävät tuossa

etuterassilla -  tai siis olivat... ;)

Mikäli tyttäriltä kysyttäisiin niin kaikki muu on turhaa paitsi  uiminen :)

Tänä viikonloppuna ehdittiin kukkien istutuksen ja uimisen ohella käydä myös 

mökillä saunomassa. Ja hyvin nukutun mökkiyön jälkeen tytöt jaksoivat tänäänkin

pulikoida kavereittensa kanssa tuossa  meidän lähirannassa miltei pari tuntia...

en ymmärrä miten tarkenivat?! Mutta hauskaa tuntui olevan :D

Edit. rannalla lenteli myös tällainen aivan upea perhonen, mikä lienikään? En ollut
varmaan ikinä nähnyt yhtä isoa perhosta...

Pitänee käydä alkavalla viikollakin iltaisin uimassa jos luvatut  hellekelit  pitävät

paikkaansa... hitsit kun työ haittaa tätä kesän viettoa ;) Ensi viikko olisi nimittäin

aivan täydellinen lomaviikko. Huoh. No, aina ei vaan voi voittaa. Mutta miehelle

totesin, että iltaisin sitten painellaan sinne missä paistaa aurinko - meidän pihaan

kun aurinko ei tosiaan enää iltaisin kovinkaan hyvin paista. Huoh sillekin.

Ja huoh vielä kolmannen kerran - nimittäin mistä ihmeestä löytäisin mun kadonneen

kuntoilumotivaation?! Okei, ehkä on luvallistakin lipsua  maratonin  jälkeisellä

viikolla mutta kun vieläkään ei huvittaisi oikein mikään... pumpissa sentään kävin

viime perjantaina - ekaa kertaan pitkään aikaan - ja voi apua kuinka on jokaikinen

lihas kipeänä. Paljon kipeämpi olo kuin maratonin jälkeen :) Tosin saattaa myös

orastava kesäflunssa vaikuttaa tuntemuksiin...

Helteistä tulevaa viikkoa

niin lomailijoille (te onnekkaat!!) kuin työn raskaan raatajillekin!

hurahdin...

... Pinterest-sivustolle.

Onko paikka teille muille jo tuttu?!

Olen jo jonkin aikaa tuolla surffaillut ja tallentanut kotikoneemme täyteen

ihania kuvia - kuvia maisemista, sisustuksesta, hiusmalleista, vaatteista...

... sivustolta siis löytyy vaikka mitä. On olettaakseni vastaavanlainen paikka

kuin muutkin kuvasivustot kuten esimerkiksi we♥it ja mitä kaikkia niitä onkaan.
Ja aikaahan tuollakin saisi kulumaan vaikka kuinka ja paljon...!

No, minä tykästyin Pinterestiin ja päätin liittyä sinne itsekin... joten tästä lähtien

löydätte minut (klik) sieltäkin notkumasta :D Ajatuksena minulla on siis latailla

sinne kaikkia mahdollisia  ihania inspiraatiokuvia, kaikesta

mahdollisesta. Toki postailen inspisjuttuja tännekin entiseen tapaan mutta tuonne 

niitä saa kerättyä jotenkin selkeästi, omiin kansioihinsa - toisin kuin tämä minun

totaalinen kuvakaaokseni kotikoneella... ;) Jos joskus olisi aikaa, pitäisi kyllä 

järjestellä nekin kuvat paremmin!

Kauniit kiitokset  

kaikille edelliseen postaukseen kommentoineille!! ♥  

Olo alkaa olla aika hyvin palautunut juoksusta - reidet ovat vielä hieman jumissa.

Ja aivot! On muuten jännä juttu miten tuollainen maraton nollaa ajatusmaailman

aivan totaalisesti! Juoksun aikanakaan en ajatellut mitään muuta kuin itse suoritusta,

omia tuntemuksia... laskeskelin montako kilometriä takana, montako edessä... pohdin

kuinka paljon joisin seuraavalla tankkauspisteellä, ja kuinka ihmeessä selviäisin

maaliin saakka... ainakaan en muista miettineeni yhtään mitään maratoniin

liittymätöntä koko tuona aikana :) Kohtalaisen terapeuttista tuokin!

Tänä iltana tekisi mieli käydä jo juoksemassa ihan lyhyt lenkki... ehkä :) Tosin varpaani

eivät juoksemisesta ehkä ihan vielä nauti - neljä kynttä kun on irtoamaisillaan...

... en siis odota ihan kauhean innolla sandaalikelejä ;D

Mutta ainahan voi kulkea ballerinoilla. Ihanaa kun alkaa  k e s ä!

Edit. arvatkaas mitä... juurikin havaitsin yhden varpaista tulehtuneen... ihan sama 

juttu kuin viime vuonna, silloinhan tuo tosin tulehtui jo ennen maratonia. No, nyt ei 

sitten pystykään juoksemaan, paitsi paljain jaloin. Eikä varvas siedä muita kenkiä kuin

varvastossuja yms. Että sandaalikelit vois sittenkin tulla, olla ja pysyä koko kesän!

maalissa!

 Hengissä selvitty! Maaliin saakka!

42 km ja risat.

Olipa taas ihan mieletön kokemus!

Tunnelma maratonilla oli ihan yhtä hieno kuin viime vuonnakin - jo valtava
juoksijamäärä (tänä vuonna matkaan lähti noin 16 100 juoksijaa) saa fiiliksen
nousemaan korkealle - ja ruotsalaiskatsojat osaavat kannustamisen taidon.
Suomalaiskannustajillekin pisteet kotiin - kummasti se Suomen lippu matkan 
varrella tai "hyvä Suomi" -huudot antavat lisävoimia! 

Keli oli hyvä - melko pilvistä, ja lämpötila siinä +15 astetta. Tänäkin vuonna

ehdin ihailla kaunista reittiä ja maisemia - vaikka juoksinkin lujempaa kuin

viime vuonna :) Tosin jälleen huono olo teki taivaltamisen epämukavaksi, tällä

kerralla etova olo iski jo ennen reitin puoltaväliä. Mutta kummasti sitä silti jaksoi

matkaa jatkaa vaikka koko ajan mietinkin ettei hommassa ollut mitään järkeä

kun olo oli niin huono. Onneksi sain kuitenkin helpotettua oloa glukoosipastilleilla.

Mutta välillä oli pakko kävellä jotta olo tasaantui - sitten taas juoksin minkä kykenin.

Vaan voitte uskoa kuinka mua harmitti himmailla huonon olon vuoksi - kun jalat

olisivat taas jaksaneet juosta vaikka kuinka. Tosi ärsyttävää :( Bajamajatkin tulivat

taas tutuiksi, moisessa tuhraantui aivann liikaa aikaa. Ja tokihan ne jalatkin väsyvät loppua
kohden.. mutta mitään kramppeja mulle ei tullut. Onneksi. Viimeiset kilometrit 
juoksin jälleen tahdonvoimalla ja maalisuoran vedin ihan täysillä, ohittaen 
mooonta kanssajuoksijaa :)

Maaliin päästyä olo parani. Se itsensä voittamisen fiilis on kyllä ihan 

mahtava! Niin mulla kuin jokaisella muullakin juoksijalla. Sama hyvä fiilis jatkui 

laivalla kotiin palatessa. Kummasti ne maratoonareitten jalat vertyy illan mittaan 

tanssilattialla... ;) tosin tänään on portaitten kulkeminen tehnyt jälleen tiukkaa...

Olo on sitäpaitsi ihan ähky sillä syötiin eilisiltana aivan liikaa. Nyt onkin sitten sen 

ananaskuurin aika - sen verran paljon suklaatakin tuli syötyä viime viikolla,

ihan vaan tankkaamisen nimissä... ;)

Mutta siis minä selvisin tänäkin vuonna maaliin! Ja paransin viime vuotista

aikaanikin tasan 15 minuutilla! Siihenkin olen tosi tyytyväinen. Tosin vielä

jäi parannettavaa - näköjään pystyisin paljon parempaankin aikaan jos

saisin huonon olon pysymään poissa. Siinä mulle siis paljon opiskeltavaa

ja opittavaa ennen seuraavaa maratonia...!

Juoksun aikana olin varma, että en enää i-k-i-n-ä halua osallistua maratonille,

että tämä kerta saisi jäädä mun twice in a lifetime -kokemukseksi... mutta niin se 

mieli taas muuttui hetikohta maaliviivan ylitettyäni, ja nyt jo mietitään mille 

maratonille seuraavaksi osallistuttaisiin... :D 

Totesin miehelle eilen, että hän sentään pääsee maratoneilla suht helpolla - miehellä 
kun urakkaan ei kulu kuin kolme ja puoli tuntia. Toista se on mulla kun aikaa menee 
lähemmäs viisi tuntia... enää muutama maraton ja olen ajallisesti juossut maratoneja
meistä pisimpään! ;D

 

Voi vitsit, olen edelleen ihan  fiiliksissä. Tosin tavallaan on myös tyhjä olo.

Tätähän taas odotettiin pitkään, ja tätä silmällä pitäen yritettiin reenata...

Nyt anyway muutaman päivän lepo ja sitten taas lenkkarit jalkaan!

voittajafiiliksillä,

 

ps. Mussu - olipas hauska tavata! :)

perjantain kaunis koti

Sillä välin kun minä käväisen pikaisella lenkillä Tukholmassa...
...tutustukaapa te tähän kauniiseen kotiin Helsingborgissa :)
Minä ihastuin noihin ruokailutilan mustiin muurahais(?)tuoleihin...

All photos from internet.

iloista viikonloppua toivotellen,

ps. Mussu - samalla laivalla ollaan :D