tiistaina, helmikuuta 23, 2010

ensimmäiseni


... vaan ei viimeinen!
Nyt tämäkin tyttö osaa kutoa - oikeaa, nurjaa, palmikkoa!
Osaan luoda silmukat ja päätellä työn. Osaan jopa kaventaa :)
Kaunis kiitos tästä kuuluu anopilleni, joka jaksoi menneellä viikolla opettaa minua.
Nyt mulla vaan on pienoinen ongelma - jäin tähän(kin) koukkuun. Ja kun tietää mihin kaikkeen
muuhunkin olen koukussa niin tuntuu, ettei aika riitä enää mihinkään! Viime yönäkin kudoin
kahteen saakka - siinä vaiheessa nukahdin kutimeni ääreen... :)


Ja mitä sitten olen kutonut... Johannan innoittamana kauluria, mitäpäs muutakaan :D
Ensimmäisestä luomuksestani tuli hieman liian pieni joten tytöt saivat tämän yksilön.
Seuraava on jo miltei valmiina, se mahtunee minulle itsellenikin...
Uudesta kamerasta (on se  h y v ä) innostuneena innostuin myös räpsimään kuvia :)




Meillä onkin sitten talvilomat vietetty.. edessä pelkkää arkea kesälomaan saakka.
Tosin epätavallisen paljon ohjelmaa tiedossa - kyläilyä, synttäreitten juhlintaa, Pirkan hiihto,
teatterireissu lasten kanssa Lahteen, Tukholman reissu työkavereiden kanssa, Hampurin maraton,
oma koitokseni Tukholman maraton... ihan hengästyttää - meillä nimittäin kalenteri on normaalisti
paljon väljempi.

Kirpeää pakkaspäivää (meillä oli aamulla -28 astetta, hrrrr) kaikille!
Illalla sentään viimeistään tulee lämmin kun on jälleen zumban vuoro :)

21 kommenttia:

  1. WAU! Hieno kauluri tuli.Eikö olekin ihana tunne, kun onnistuu? Mäkin innostuin noista kaulureista niin paljon, että tuli jännetupintulehdus käteen. Varo vaan ettei sulle tule :)

    VastaaPoista
  2. Ihana!
    Minulla myöstarkoitus aloittaa ja kenenkäs muun, kuin Johannan innostamana :)
    Millä silmukkamäärällä tuo pieni kauluri on tehty?
    Meilläkin saattaisi asustaa pieni prinsessa, joka haluaa hienostella..

    VastaaPoista
  3. Hienoa! Siitä se "neuloosi" alkaa eikä loppua näy.

    VastaaPoista
  4. Apua vai sait Jemina jännetuppitulehduksen =O Montako kauluria ennätit ennen sitä kutoa?! :)) Se tästä puuttuiskin - jalkoja vaivaa penikkatauti, ja kohta käsissä jännetuppitulehdus... apuuva.

    La Petite Princesse - hih, mä vielä jokunen kuukausi sitten sanoin, että kutomaan en ainakaan ikinä ala... never say never :D Eikä siihen sitten tarvittu kuin Kalastajan vaimo kaulureineen... Mun olisi e h k ä kannattanut aloittaa paksulla langalla ja isoilla puikoilla mutta ehei - tuo lanka on Novitan Seitsemän Veljestä ja puikotkin oli tosi ohuet (en tiedä niiden kokoa, pitää kysyä mummilta, sain nuo häneltä lainaan). 156 silmukkaa tuossa on - eli about sama määrä kuin siinä Johannankin kaulurissa mutta tuolla langalla ja puikoilla tuli miltei puolet pienempi :D Ja kun satun haluamaan itsellenikin kaulurin samaisesta langasta niin voi apua mikä homma. Silmukoita 228 ja palmikoitakin ihan järkyn monta :) Mutta jos taas ensi yön kuluttais kutoen. Ja töissä päivä kahvin voimalla... hullun hommaa! Mutta ehdottomasti kivaa hommaa eli rohkeasti vaan tartut sinäkin puikkoihin!

    Aikku - niinpä.. neuloosilta tämä alkaa uhkaavasti vaikuttaa :)

    VastaaPoista
  5. Hei!

    Vitsit tulipa hieno! Olit varmaan ylpeä itsestäsi kun sait kaulurin tehtyä ja opit sen vielä itse tekemään! :) Mukavaa hiihtolomaa teille sinne!

    VastaaPoista
  6. Kokeileppa tehdä Novitan Tempolangasta,se on paksumpaa ja hyvä vaihtoehto.

    VastaaPoista
  7. Valleys Päivi - arvaapa vaan kuinka ylpeä :)

    Willis - juu, mulla onkin jo yksi kauluri Temposta :) Mutta halusin nimenomaan juuri tuon sävyisen kuin tuo kuvissa näkyvä lanka.. siksi päädyin tuohon. Tosin mullahan on lankojakin jo hankittuna ties kuinka moneen kauluriin :D Olisi ehkä kannattanut aloittaa paksummalla langalla - Riikka jos luet tätä niin seuraavan teen niistä sun lähettämistä langoista! Mummi vaan alkoi opettamaan tuolla Novitalla, siksi ekat tulee siitä. Ainakin lienee sitten tosi helppoa tehdä paksummasta langasta!

    VastaaPoista
  8. Oi että mikä blogilöytö!!! Tämä on aivan ihanaa, kaikki täällä! Niin hempeää, kaunista ja siistiä. Kauniita kuvia. Voi että... olen ihan ihastuksissani täällä. Tulen ilomielin toisekin lepuuttamaan silmääni tänne. Ainiin, Otto kissalle terveisiä <3

    Ps. Minunkin pitää opetella neulomaan palmikkoa. Kauluri on aivan ihana!

    VastaaPoista
  9. Moi!

    Mä innoistun kanssa, Johannan blogia luettuani, neulomaan!!! Itse tein hieman helpomman version kaulurista!! Ja juuri aloitin tekemään uutta. Neulomiseen tosiaan jää koukkuun!!!

    Kiva blogi sulla!!!

    VastaaPoista
  10. Siis enhän mä ehtiny tekemään kuin yhden kaulurin ja ne säärystimet. Sitten alotin toista kauluria ja se on nyt kesken, huoh! Ja teen muuten Tempo-lankasta...se antaa vähän tempoa tähän touhuun :D

    VastaaPoista
  11. Hyvä, hyvä! Et ole ainoa, joka on jäänyt koukkuun.;) Syksyllä meidän kulmilla aloitti käsityö-kahvila, joka kokoontuu kerran viikossa aina jonkun kotona. Ihan siis naapureiden kesken kokoonnutaan ja kaikki me ollaan ihan noviiseja. Siltikin ollaan saatu paljon aikaan ja viihdytty neulosten äärellä hyvin!

    Tein joululahjaksi kummitytölle neulemekon, joka on ihan vaan tuollaista "putkea" kuin tuo sinunkin kaulurisi. Siis oikeeta, nurjaa ja palmikkoa. Olkaimet ovat suorat pitkät kappaleet ja pisteenä iin päällä koristeelliset napit.

    Onneksi olkoon hienoista neuloksista! Siitä se lähtee...

    VastaaPoista
  12. Hei!
    Minua kiinnostaisi kovasti, missä mallissa sun treenaaminen on maratoonia ajatellen ! Että olisin iloinen, jo kertoisit hiukan siitä =0) Itsellä menossa puolimaratooni harjoittelu... ihan vaan kuntoilumielessä, ei kilpailu ;0)
    talvisin terkuin, hv76

    VastaaPoista
  13. Ihania! Minäkin sain jo yhden valmiiksi ja toinen on suunnitteluasteella.

    t.Tania

    VastaaPoista
  14. Wauuu, oletpa taitava. Ei uskoisi, että olet vasta-alkaja :) Hieno tuli.

    Sanoit muuten jossain vaiheessa laittavasi minulle meiliä, mutta se sitten ilmeisesti jäi :) Asiasta mistä jo meilailtiin, olettaisin :)

    Talvista viikon jatkoa!

    VastaaPoista
  15. Voi ei... Pitääkö munkin tehdä tuommonen kauluri.. Näyttää niin kivalta! Millähän ajalla sekin mahtaisi onnistua?? Villlasukatkin on olleet kesken ties miten kauan.. Pakko neuloa ne loppuun ensin. Onneks mulla ei varmaan ole kotona lankaakaan tuohon, eikä varmaan tarpeeks pitkiä pyöröpuikkoja.
    Meillä ei muuten neiti suostuis pitämään kauluria, neuloin kerran yhden ponchon, eikä ole suostunut sitä käyttämään.
    Terkkuja lumisateen keskeltä!

    VastaaPoista
  16. Täällä toinen joka tahtoisi oppia kutomaan :D Tarttis kanssa jonkun joka kädestä pitäen näyttää miten tehdään. Todella hienon kaulurin olet tehnyt!!

    VastaaPoista
  17. Marja, jihuu!!!
    Ei ole enää peukalo keskellä kämmentä:)
    Hihkun täällä sun kunniaksi!

    VastaaPoista
  18. Vau!!! Sinustahan on tullut oikee tehdas ;)
    Niin ja vitsi mikä laukkuvalikoima :P Kuola valuu..

    VastaaPoista
  19. Linnea - kauniit kiitokset :) Otolle terveiset välitetty rapsutuksen muodossa :))

    Kiitos muillekin kehuista ja kannustuksesta! Tästä on hyvä jatkaa kutomisuraa eteenpäin ;)

    Hanna - no mutta kirjotin mä.. mihinkähän mun maili on kadonnut. Ei kyllä olisi eka kerta kun gmailini tökkii =/ Mun pitää lähettää se sulle siis uudelleen.

    Jaana - juujuu pitää sunkin, tietty :D Meillä kaulurista tuli tyttöjen kesken riita... sitten kun saan tytöille toisenkin kudottua, niin paljostako vetoa ettei kumpikaan enää halua käyttää koko kauluria :D On nimittäin koettu monessa muussa asiassa tuo ilmiö...

    Johanna - kuolan määrä lienee vakio - mä kuolaan sun vaatteita :D Niin ja suurin kiitos tosiaan kuuluu sulle - ilman blogiasi mä tuskin ikimaailmassa olisin innostunut ottamaan kutimia käteeni! Terkkuja!

    VastaaPoista
  20. Kaunis kauluri. Ja ihanan sävyistä tuo lanka, mitä lankaa ja väriä käytit?

    VastaaPoista

Kiva kun kävit! Ja vielä mukavampaa kun jätit kommentin :)