inspiskuvia maanantaille...

... kun tuo kelikin on mitä on...

Katselin tuossa kolmen maissa ulos työpaikan ikkunasta todeten, että siellähän

satoi vettä... tyttäret hoidossa ilman ulkotakkeja tms. viileämmän kelin varusteita.

Great. No onneksi vaari kävi pelastamassa tytöt sateesta :)

Siellä onkin nyt eräs hyvin iloinen tyttö mummivaarilassa - Pepiltä näet vedettiin

tänään ensimmäinen maitohammas (edestä alhaalta) pois kun taakse oli jo kasvanut

uusi rautahammas. Harva odottaa hammaslääkäriä yhtä hartaasti ja menee sinne

yhtä innokkaasti kuin Peppi :D Lääkärin jälkeen tuijotti vaan itseään peilistä.

Onhan se nyt reteetä kun vihdoinkin lähti hammas!

Varsinkin kun siskolla on vielä kaikki hampaat tallella ;)

Tässä muutamia  inspiskuvia  tälle maanantaille.

Ihan sikinsokin sekaisin kaikkea kaunista... kaikki kuvat netistä tallennettuja.

Ja nyt tuolla ulkona jälleen paistaa pilvien lomasta aurinko...

tyypillinen Suomen kesäkeli siis...! Tää tyttö vetäsee siis varmaankin

lenkkarit jalkaansa ja lähtee kokeilemaan josko reidet tykkäisivät jo juoksusta :)

Ja josko selviäisi kastumatta lenkiltä kotiin...

Leppoisaa alkanutta viikkoa toivotellen,

ps. unohdin näköjään jo sen juoksupostauksen... yritän saada aikaiseksi!

... and the winner is

Pyysin miestäni onnettareksi :) ja sanomaan luvun välillä 1-124...

Onnetar suosi numeroa 82 eli Anni - otapa yhteyttä marja72@gmail.com

niin suunnitellaan sinulle joku kiva koru :)

Kiitokset kaikille osallistuneille!

Niin kauniista sanoistanne kuin aivan loistavista  kesälomavinkeistä.

Tänne ei kuulu kummempia. Pientä kesäflunssaa meillä kaikilla...

Eilen käväistiin sadepäivän kunniaksi tyttöjen kanssa Ikeassa lihapullilla,

kuten about tuhat muutakin ihmistä... jonotettiin ruokaa yli puoli tuntia (mitä järkeä,

mutta kun sinne oltiin sillä ajatuksella menty niin...) mutta oli ne kyllä taas aikas hyviä :)

Sitten ihan pikkaisen vaan kierreltiin, ja taas jäin vatvomaan sitä pitkää  Bestå-sarjan

työpöytää mistä mainitsin jo täällä. Olis se niin kiva! Ja keksin, että siinähän nyt

ensiksi voisi olla toisessa päässä paikka koneelle, toisessa mun korupisteeni.

Ja sitten myöhemmin tytöt voisivat tehdä pöydän ääressä läksyjä vierekkäin?!

Sain tuossa taannoin kommenttia, että jotakuta anonyymia ihmetyttää

"tämä itsensä kuvaaminen ja esittely.. joku ihme villitys joka blogissa?!?"

Hmm... juuri kun minä olen rohkaistunut ottamaan itsestäni kuvia ja jopa kehdannut

julkaista niitä... sillä oikeasti mulla on takuulla yksi maailman huonoimmista

itsetunnoista, pääsääntöisesti inhoan ulkonäköäni ja olen aina pitänyt itseäni sekä

rumana että isona... joten ehkä tosiaan ainakaan meikäläisen ei kannattaisi eikä

kuuluisi itseään täällä "esitellä". Tosin en ole kokenut asiaa itse noin - en esittele

itseäni vaan vaatteita, sitä päivän asua. Ihan senkin vuoksi koska itsestäni on niin

mukavaa nähdä toisten bloggaajien asukuvia! Kuten kuvia uusista ostoksista,

tai muista turhuuksista :)

Mutta mitäs kuvia täällä sitten pitäisi olla?

Jos ajattelee ettei esittelisi itseään eikä lapsiaan eikä kissaansa eikä kotiaan omassa

blogissaan niin mitäs ihmettä sitten?! Sillä itse tylsistyin jo aikoja sitten kuvaamaan

ja kirjoittamaan pelkistä tyynynpäällisistä tai puutarhan kukkasista. Se ei tuntunut

minulta, eikä ollut minun näköinen blogi... ja tavallaan hieman vierastan myös

tyttöjen kuvien laittamista tänne kaikkien nähtäväksi... joten jäljelle ei jää juuri

mitään =/ Minä ainakin itse pidän juuri sellaisista blogeista, joissa on sulassa sovussa,

suloisesti sekaisin kaikkea - arkea ja perhe-elämää, sopivasti syvällistä ja hömppää...

No näihin aatoksiin tänä sunnuntaina, nyt takaisin kotihommiin...

eli ulos silittämään pyykkiä kun tuolla hupsista keikkaa

paistaa aurinko!!

raihnaista sinkkuelämää

Edit eilinen.

Käväisin sitten myös eilisiltana juoksemassa, ja varsin reteästi päätin juosta

mun normaalin kympin lenkin... virhe!! Reidet alkoivat huutaa hoosiannaa

jo miltei alkumatkassa ja lenkin loppupuolella jalat olivatkin sitten ihan yhtä pökkelöt

kuin mitä loppumaratonillakin. Ja nyt olen taas aivan jumissa. Kävin myös salilla

eli jalkojen ohella sain kaikki muutkin lihakseni helliksi...

Onpas raihnainen olo.

Sopiva olotila mennä tänä iltana istumaan leffateatteriin!

Yhdessä rakkaitten työkaverieni kanssa.

Ensin jonnekin aurinkoiselle terassille kera jääkylmän green apple lightin...

... ja sitten   Sinkkuelämä alkakoon!

näissä tunnelmissa tänään,  aurinkoa  kaikille!

elämää jälkeen maratonin?

Kauniit kiitokset

kaikille edellisessä postauksessa minua onnitelleille! Olen edelleen kyllä 

ihan fiiliksissä tuosta  maratonista, samoin mun reidet ;D

Tosin nyt alkaa jumitus helpottaa, eilen uskaltauduin jo pienelle juoksulenkillekin...

Maratonista ei siis jäänyt mitään traumoja, ja kummasti jo huvittaa juosta, ihme kyllä :)

Mieheni hieman varoitteli, että ainakin hänelle tulee usein maratonin jälkeen sellainen

mitäs nyt -fiilis - ja tismalleen sellainen olo mullakin on. Sellainen hieman tyhjä tunne.

Puoli vuotta sitä mietti ja jännitti tuota koitosta, stressasi ja suunnitteli... ei siis liene

mikään ihmekään tämä olotila. Tosin samalla olo on tosi hyvä, onnellinen ja olenhan

mä nyt  tosi ylpeäkin  saavutuksestani - ei sitä ihan jokainen maratonia juokse :)

Tosin, aika moni sen kyllä juokseekin... ikään ja kokoon katsomatta. Ja aika moni juoksee

monta kertaa... kymmeniä kertoja. Mutta henkilökohtaisella tasolla tuo oli mulle

kova juttu. Ja mun suht mitättömillä juoksumäärillä myös - sitä jopa miehenikin

ihmetteli, kuinka selvisin maaliin...

Moni kyseli  vinkkejä  miten innostua juoksemisesta tai miten reenata maratonkuntoon.

Voisin siitä seuraavan postauksen tehdä. Tosin mähän en mikään asiantuntija ole.

Malliesimerkki tosin siitä, miten juoksemisesta voi alkaa pitää - niinkin paljon,

että on valmis jopa toistamiseen juoksemaan 42 km :)) Ensi keväälle on nyt nimittäin

maratonristeily Tukholmaan varattu

ja maratonille ilmottauduttu!

Enkä malttaisi odottaa vuotta. Sekosin :D

Tässä vielä muutama kuva eilispäivän asusta... kuten huomaatte, olen tosiaankin

jämähtänyt tähän mustat leggarit, musta neule, joku mekko osastoon... :)

Oheiseen raidalliseen olkaimettomaan mekkoon olen nyt täysin ihastunut,

ostin samanlaisen myös valkoisena...

Päätin myös hylätä hetkeksi lempparilaukkuni, mustan Longchampin olanylimallisen veskan.

Kieltämättä hieman kesäisempiä nämä vaaleammat versiot. Tämä on ostettu

vuosikausia sitten Espanjasta - on näköjään hyvin ajaton malli...

Dagens: mekko Ruffles M (Stockan OneWaysta), neule Vero Moda, leggarit Vila, nahkatakki Vila.

Viimeisen kuvan lätkäisin tuohon muistutukseksi muillekin kuntoilijoille...

Muistakaahan venytellä! Itseltäni se meinaa aina unohtua... ja nyt viime

päivinä ei ole voinut moista ajatellakaan, niin jumissa reiteni ovat olleet :))

Ainiin, muistakaahan osallistua  arvontaan  tuossa alempana...

Aikaa vielä huominen!

Edit. Muistaessani lausun kauniit kiitokset myös Sannalle, jolta sain tämän ihanan tunnustuksen - kiitos ♥ Nämä aina ilahduttavat yhtä paljon!

42 kilometriä ja risat

Kotiin palattu.

Takana aivan huippu reissu Tukholmaan.

Ja ne 42.195 metriä - 42 km ja risat.

Mun once in a lifetime -maraton.

Tai tarkemmin ajatellen mun once in a lifetime -ensimmäinen maratonini :)

Sillä koukkuun jäin... ensi vuonna on pakko päästä uudelleen!

Ihan hullun hommaahan moisen matkan juokseminen on - eikä sitä

näköjään edes ymmärrä ennenkuin tuon matkan itse juoksee.

Kilometri kilometriltä arvostukseni maratonareita kohtaan vaan kasvoi...

Tukholman maraton kokemuksena kaikkineen oli kyllä ihan mieletön!

Matkasimme sinne Helsingistä Silja Serenadella - Suomen Matkatoimisto

varaa vuosittain koko laivan maratonareille kannustusjoukkoineen.

Harvemmin näkee laivalla yhtä terveen oloista ja urheilullista porukkaa,

ja harvemmin menomatkalla porukka käy nukkumaan siinä kymmenen maissa ;)

Laivalta maratonalueelle oli puolentoista kilsan kävely - minä harvinaista

kyllä taisin kävellä ihan hiljaa, olin niiiiin jännittynyt etten saanut järkevää

sanaa suustani :) Jännitys lieni huipussaan lähtöalueen karsinassa starttia

odotellessa - tosin maratonille osallistuneen Alexander Stubbin haastattelu

hieman lievitti jännitystä... on siinä meillä urheilullinen ulkoministeri!

Sitten sitä lähdettiin matkaan, muiden 15.000 juoksijan joukossa.

Maltoin lähteä rauhallisesti liikkeelle, ja katselin jopa maisemia matkan

varrella - reitti Tukholmassa on kyllä tosi kaunis! Keli oli aivan loistava

juoksemiseen, aurinkoista ja lämmintä parisenkymmentä astetta.

Ihmisiä oli reitin varrella tosi paljon kannustamassa - ja kummasti sitä

sai lisäenergiaa jokaisesta  Suomen lipusta  ja kannustavasta huudosta.

Eka puolikas (21 km) sujui tosi kivuttomasti, jalat toimi loistavasti ja

nesteytyskin pelasi suht hyvin. 21-30 km tuntuikin sitten jo hieman

raskaammalta matkalta - jokainen kilometri tuntui tooosi pitkältä,

eikä asiaa auttanut lisääntyvä huonon olon tunne - nesteytys ei siis 

enää niin hyvin toiminutkaan... 35 kilometriin saakka olin silti hyvässä

vauhdissa - mutta sitten viimeisillä kilometreillä iski tosi huono olo,

ja loppu olikin sitten aikamoista taivallusta yökötystä vastaan taistellen.

Stadionille saapuessa sain tosin lisää virtaa kun minut ihan vallan

kuulutettiin maaliin saapuvaksi - niin paljon että ohitin loppusuoralla

muutaman kanssajuoksijan :D

Minä siis selvisin maaliin.

Minä, joka vielä toissakeväänä inhosin juoksemista.

Minä, joka ostin elämäni ensimmäiset juoksulenkkarit vasta vuosi sitten.

Summa summarum - huippu kokemus! Ja ensijärkytyksestä toivuttua

tuli heti tunne, että  tämä pitää kokea ehdottomasti toistekin!

Eli eikun varaamaan paikat ensi vuoden reissulle. Jotenkin tuo on ihan loistava

kokonaisuutena - laivalla kokee olevansa yhtä suurta maratonperhettä, ja

fiilis itse tapahtumassa oli tosi hieno. Paluumatkalla olikin sitten hauska

katsella enemmän tai vähemmän vaappuvia kävelytyylejä... kieltämättä

omatkin reidet on nyt kohtalaisen jumissa :D

nimim. takaperin portaita alas...

vieläkin ihan fiiliksissä, mä voisin puhua maratonista monta tuntia :))

häivähdys...

... arvannettekin mistä :)

Löysin sittenkin tämän  mekon ...

Ihana Seppälän myyjä oli onnistunut löytämään yhden kipaleen

ihan toiselta puolelta Tamperetta! Sitä suuntasin siis eilen

hakemaan kauhealla kiireellä ennen AC/DC:n konserttia...

Oli jopa suht oikean kokoinenkin, ihme! En voinut siis jättää

ostamatta - vaikka mulla ei tälle mitään käyttöä olekaan. Blondi....?!

Mutta onneksi ei hintakaan, 39,95 € päätä huimannut :)

Voisiko joku tuttu, joka lukee tätä, keksiä vaikka jotkut kivat kesäjuhlat...

niin voisin miehelle selittää ostaneeni mekon ihan niitä juhlia varten... ;D

 No mekko tuli siis haettua ja sitten kuvittelin kiireen vilkkaa

hurauttavani takaisin keskustaan... kiireen vilkka tosin muuttui

jonossa köröttelyksi - oli muutama muukin auto suuntaamassa

kohti Ratinan Stadionia :)

AC/DC ei kyllä pettänyt odotuksiani - tykkäsin ihan täysillä!

Ja kun kelikin oli mitä loistavin niin mikäs keikkaa odotellessa

täydellä stadionilla... Minä olen hieman myöhäisherännäinen

mitä tulee tällaiseen musiikkiin - nykyään kyllä kolahtaa ja lujaa.

Tiedänkin siis mitä kuuntelen maratonilla - soittolistalla ainakin

AC/DC  ja  Metallica. Tosin löytyy multa listalta paaaaljon muutakin,

ihan laidasta laitaan. Jospa vaihtelu virkistäisi juoksun aikana... ;)

Hei on ollut  tosi mukava  lukea noita teidän kesälomasuunnitelmianne!

Monta vinkkiä ja ainiin joo tuokin paikka olisi kiva -elämystä olen jo saanut :)

Osallistukaahan siis tekin, jotka ette vielä sitä ole tehneet!

jolla on edelleen inhottavan flunssainen olo =/ Oikeastaan surkeampi kuin aiemmin...

en vaan ole sitä itsellenikään vielä suostunut tunnustamaan...

kun nyt  en vaan suostu  potemaan!!!!

Kesäkuun eka ja arvonta!

Hiphei,  kesän ensimmäinen päivä!

Toivottavasti koko kesä olisi tämän kaltainen

- täysin sininen taivas, aurinkoa, lämmintä, lintujen laulua...!

Kesän kunniaksi väkersin viikonloppuna itselleni tällaisen kaulakorun.

Tästä tulikin sitten samantien lemppari - vaikka onkin tuollainen sillisalaatti :)

Kesän kunniaksi ajattelin myöskin pitkästä aikaa järjestää  arvonnan ...

... ja koska en muutakaan kivaa keksi niin oliskos se taas tällainen joku

omatekemäni koru ...?! Voittaja saa itse toivoa millaisen korun haluaa.

Materiaalieni ja jonkunnäköisen hintahaitarin puitteissa :)

Osallistut jättämällä kommentin tähän postaukseen.

Kerropa vaikka samalla kesälomasuunnitelmistasi!

Aikaa kymmenen päivää, 10.6. puoleen yöhön  saakka.

Anonyymit laittakaahan joku nimimerkki.

Hän taas tanssii tahtiin valssin

lehmus tuulessa huokailee

vanhan talon puuseinää

aurinko salaa suutelee

Hän on täällä taas

kuinka sua kaipasin

täällä taas

talven yli odotin

ja täällä taas

neiti kevät on tullut kaupunkiin

Lapset laulaa suvivirren

kuin vanhus maa huokailee

ensimmäisen leskenlehden

hauraat silmät hän aukaisee

Hän on täällä taas

kuinka sua kaipasin

täällä taas

talven yli odotin

ja täällä taas

neiti kevät on tullut takaisin

Ja vaikka nyt kesää siis jo eletään, oli pakko liittää tähän vielä nuo

ihanat  Sir Elwoodin  kappaleen sanat...

kesäterkuin, nokka tukossa, illalla AC/DC...!

vielä ehtii kesäksi kuntoon...

... ainakin näillä  Me Naiset -lehdestä bongatuilla pikaohjeilla :D

On melkein kesä! Valoa ja lämpöä!

Nyt kuuluu muuttua vallattomaksi ja sulautua riehaantuvaan luontoon.

Näin:

Puhkea kukkaan. Ei välttämättä onnistu henkisellä tasolla mutta fyysisellä helposti.

Osta vedenkestävää aurinkorasvaa, ja sivele sitä kasvoillesi kolme kertaa päivässä.

Lisää välillä puuteria. Iloitse kukkivasta kesänaamasta.

Nauti. Tee joka-aamuiset aurinkotervehdyksesi ulkona. Tunne, miten aurinko

hyväilee kasvojasi. Jos sataa rakeita, siirry roskakatokseen jatkamaan joogaa.

Bodin pikakohennus. Kaiva kirjahyllyssä pölyttyvä jumppa-dvd

viimeinkin esille. Tunge se paidan alle. Tadaa: kovat vatsalihakset sekunnissa.

Osta niin isot bikinit, että ne roikkuu päällä. Kaikki luulee, että olet laihtunut.

Vaihda itseruskettava kenkälankkiin. Saat yhdellä sipaisulla näkyvän tuloksen.

Musta hoikentaa ja peittää myös sellumuhkurat.

Tämä viimeinen on tosi hurja:  kokeile syödä

vähemmän ja liikkua enemmän.Tätä ei tiettävästi kukaan ole kokeillut,

mutta väittävät silti, että toimii!!

(lähde: Me Naiset nro 20/2010)

Bongasin Me Naisista myös tämän  ihanan valkoisen mekon... Seppälästä!

JOS olisin edes sen 5 kg hoikempi ja siroluisempi niin menisin hetipaikalla ostamaan tuon.

Niin kesäinen, keijumaisen kevyt... Ohessa muutama muukin kuva samasta jutusta.

Edit. Tätä mekkoa ei sitten ainakaan Tampereen eikä Ideaparkin Seppälöistä löydy

enää yhden yhtä =/ Tai jokunen vanhan roosan värinen saattaa löytyä. Tullut ja mennyt

aikoja sitten kuulemma. Niisk.

Aurinkoista toukokuun viimeistä päivää!

Huomenna alkaa kesäkuu, ihan uskomatonta miten tämä kevätkin meni nopeasti..!

Niin ja arvatkaas mitä.. meillä tytöt kevätflunssassa.  Ei ei ei... eihän nyt just,
tällä viikolla olisi saanut sairastua kun meidän pitäisi miehen kanssa olla 
täysissä sielun ja ruumiin voimissa 
tulevan lauantain koitokseen... Murphyn laki.  Varpaani nimittäin alkaa olla
parantunut ja eilen kävin jo juoksemassa kympin lenkin...

... pitäkäähän siis peukkuja, ettei flunssa tartu. Ja tytötkin sais parantua äkkiä!

Edit. arvatkaa mitä.. mulla on nenä aivan tukossa ja kurkku kipeä... :((