sunnuntaina, kesäkuuta 06, 2010

42 kilometriä ja risat


Kotiin palattu.
Takana aivan huippu reissu Tukholmaan.
Ja ne 42.195 metriä - 42 km ja risat.

Mun once in a lifetime -maraton.


Tai tarkemmin ajatellen mun once in a lifetime -ensimmäinen maratonini :)
Sillä koukkuun jäin... ensi vuonna on pakko päästä uudelleen!
Ihan hullun hommaahan moisen matkan juokseminen on - eikä sitä
näköjään edes ymmärrä ennenkuin tuon matkan itse juoksee.
Kilometri kilometriltä arvostukseni maratonareita kohtaan vaan kasvoi...

Tukholman maraton kokemuksena kaikkineen oli kyllä ihan mieletön!
Matkasimme sinne Helsingistä Silja Serenadella - Suomen Matkatoimisto
varaa vuosittain koko laivan maratonareille kannustusjoukkoineen.
Harvemmin näkee laivalla yhtä terveen oloista ja urheilullista porukkaa,
ja harvemmin menomatkalla porukka käy nukkumaan siinä kymmenen maissa ;)

Laivalta maratonalueelle oli puolentoista kilsan kävely - minä harvinaista
kyllä taisin kävellä ihan hiljaa, olin niiiiin jännittynyt etten saanut järkevää
sanaa suustani :) Jännitys lieni huipussaan lähtöalueen karsinassa starttia
odotellessa - tosin maratonille osallistuneen Alexander Stubbin haastattelu
hieman lievitti jännitystä... on siinä meillä urheilullinen ulkoministeri!


Sitten sitä lähdettiin matkaan, muiden 15.000 juoksijan joukossa.
Maltoin lähteä rauhallisesti liikkeelle, ja katselin jopa maisemia matkan
varrella - reitti Tukholmassa on kyllä tosi kaunis! Keli oli aivan loistava
juoksemiseen, aurinkoista ja lämmintä parisenkymmentä astetta.
Ihmisiä oli reitin varrella tosi paljon kannustamassa - ja kummasti sitä
sai lisäenergiaa jokaisesta  Suomen lipusta  ja kannustavasta huudosta.

Eka puolikas (21 km) sujui tosi kivuttomasti, jalat toimi loistavasti ja
nesteytyskin pelasi suht hyvin. 21-30 km tuntuikin sitten jo hieman
raskaammalta matkalta - jokainen kilometri tuntui tooosi pitkältä,
eikä asiaa auttanut lisääntyvä huonon olon tunne - nesteytys ei siis 
enää niin hyvin toiminutkaan... 35 kilometriin saakka olin silti hyvässä
vauhdissa - mutta sitten viimeisillä kilometreillä iski tosi huono olo,
ja loppu olikin sitten aikamoista taivallusta yökötystä vastaan taistellen.
Stadionille saapuessa sain tosin lisää virtaa kun minut ihan vallan
kuulutettiin maaliin saapuvaksi - niin paljon että ohitin loppusuoralla
muutaman kanssajuoksijan :D

Minä siis selvisin maaliin.
Minä, joka vielä toissakeväänä inhosin juoksemista.
Minä, joka ostin elämäni ensimmäiset juoksulenkkarit vasta vuosi sitten.

Summa summarum - huippu kokemus! Ja ensijärkytyksestä toivuttua
tuli heti tunne, että  tämä pitää kokea ehdottomasti toistekin!
Eli eikun varaamaan paikat ensi vuoden reissulle. Jotenkin tuo on ihan loistava
kokonaisuutena - laivalla kokee olevansa yhtä suurta maratonperhettä, ja
fiilis itse tapahtumassa oli tosi hieno. Paluumatkalla olikin sitten hauska
katsella enemmän tai vähemmän vaappuvia kävelytyylejä... kieltämättä
omatkin reidet on nyt kohtalaisen jumissa :D
nimim. takaperin portaita alas...


vieläkin ihan fiiliksissä, mä voisin puhua maratonista monta tuntia :))

45 kommenttia:

  1. Voi apua!!! Aika tyttö olet :)

    VastaaPoista
  2. Waude! Onnitteluni! Täälläkin edelleen haavena se marathon, ihan vain siksi, että myöskin inhoan juoksemista ja haluan vain voittaa itseni...ja ehkä jopa alkaa tykkäämään siitä juoksemisesta:) Tämä antoi lisätsemppiä, varsinkin tuo kohta, jossa sanoit, että ennen inhosit juoksemista;)

    Hei, miten sä aloitit juoksemaan...kuinka pitkiä lenkkejä ja kuinka useesti? Olisi kiva kuulla:)

    VastaaPoista
  3. Mahtava suoritus! Onnea:) Näytät tosi hyvin voivalle tossa kuvassa juoksun jälkeen, vautsi. Aploodien arvoinen juttu.

    Sit joskus kun aika antaa myöten, jatkan juoksuharrastustani... Joskus muinoin juoksin töihin ja pois keväästä syksyyn. Siitä tuli matkaa yhteensä 20 km päivälle. Nykyään en oikeesti ehdi. Mukavaa alkavaa viikkoa!

    VastaaPoista
  4. Vau, tosi mahtavaa!!!! Onnittelut Marja!

    Minä en enää inhoa juoksemista mutta en kyllä lähde maratonillekaan ;)

    VastaaPoista
  5. Upeaa, nyt se on tehty!! Aivan mahtavaa! Onnea huikeasta suorituksesta.

    VastaaPoista
  6. VAU, siis aivan mahtava suoritus!!!! Varsinkin, kun juoksuhistoriaa ei vuosia takana. Tämä luo toivoa meihin kaikkiin kävelijöihin, josko se juoksukipinä joskus syttyisi!

    Huisin paljon onnea ♥

    VastaaPoista
  7. Hieno suoritus!
    Kumpa minäkin joskus taas saisin aloitettua hölkän...

    VastaaPoista
  8. (vai mikä varvas se nyt olikaan...)

    VastaaPoista
  9. JEEEEEEEEE!!! You did it!
    Olet upea taistelija, olen niin fiiliksissä täällä sun puolesta! Ihanaa!
    Kiitos pottuvarvas, kiitos! :-D

    VastaaPoista
  10. Mä onnittelen tännekin, että oon varmasti tehnyt sen tarpeeksi monta kertaa :) Oon niin YLPEÄ susta ja samalla kade tietäessäni, etten IKINÄ pystyisi samaan. Ihan huippua!!

    Ja siis tosiaan jos sä oot tossa vikassa kuvassa just tullut juoksemasta, niin eikun lisää vaan - sähän näytät siltä, ettet olis mitään tehnytkään :O

    VastaaPoista
  11. WOW! Respect ja onnea!!!
    Joskus vielä minäkin.. JOSKUS!!
    Olet inspiraation aihe..

    Kertoisitko lisää, miten aloit juoksemaan jne.. Miten usein ja miten pitkiä lenkkejä harjoittelit ennen maratoonia?

    VastaaPoista
  12. Hieno suoritus! Onneksi olkoon!

    -TI fm Ruutis-

    VastaaPoista
  13. Tosi hienoa!! Onnittelut! Ihania kuvia :D

    VastaaPoista
  14. Onneksi olkoon!
    Kylläpä olet energinen ja vahva.
    Mä tykkäsin teininä juoksemisesta. Olisi kiva juosta pikkuisen, mutta tuskin koskaan maratonia.
    Hieno maratonlaukku! Mä en varmaankaan riisuisi sitä koko kesänä, jos olisin moiseen saavutukseen yltänyt. :)

    VastaaPoista
  15. Onnittelut upeasta suorituksesta!

    VastaaPoista
  16. Mieletöntä! Upea saavutus :)
    Laihdutuksen myötä olen itsekkin ruvennut juoksemaan. Kiva harrastus...tykkään!
    Kilon laihdutus meinaa aina kilometrin lisää juoksuun. Tällä hetkellä 11kg ja 11 km,hih :)
    Mukavaa alkavaa viikkoa!

    VastaaPoista
  17. Aivan mielettömän upeeta!!! Ja kaikista varvas-vastoinkäymisistä huolimatta selvisit keskeytyksettä ja noin mahtavasti!!! Onnea!

    Mää inhoan myös juoksemista, mutta haluaisin oppia. Kuntoilukärpänen on päässy purasemaan. Anna siis vinkkiä miten aloitit? Olitko kuitenkin ennen juoksemista kova harrastamaan muuta liikuntaa?

    Toivottavasti loppuviikosta rappuset pääsee alas jo ihan etuperinkin. ;)

    VastaaPoista
  18. Voi miten mahtavaa, onnittelut!!! Mikäs sun aika muuten oli??

    Muakin kiinnostaa toi miten valmentauduit ja miten yleensä tulit aloittaneeksi juoksun? Siis oletko urheillut ennenkin kun vuodessa treenasit maratonille??? Ihan mieletöntä, vaude!!!

    Mä luulen että mulla ei kestäis polvet juoksemista. Yhdessä vaiheessa ne kipeytyi ihan suunnattomasti, juoksin väkisin läpi yhden naisten kympin ja sieltä kun kotiin ajettiin en enää meinannut päästä autosta pois ja seuraava yö oli ihan tosi tuskallinen.. kumma vaiva, kauheen kipeeksi tuli ja sit kaksi päivää eikä enää mitään kipua missään!

    VastaaPoista
  19. Huh (ja vau!) mikä mimmi! Onnittelut upeasta suorituksesta, varmasti ihan mahtava tunne kun on saavuttanut jotain tuollaista.

    VastaaPoista
  20. Onnea Marja! Todella hieno suoritus!

    VastaaPoista
  21. Onnea, Onnea!
    Juurikin puntaroin alkaisko treenaan ensi vuotta varten ja tämä kyllä inspiroi :) Eli juoksemisesta voi alkaa myös tykkäämään ;)

    VastaaPoista
  22. Upeeta!!!
    Niin mieletön suoritus, siis ihan oikeasti!!!!
    INHOAN juoksemista. Enkä todellakaan kuvittele että tulen koskaan, ikinä juoksemaan maratonia. tai puolimaratonia. Jos sitä viittä kilsaakaan...

    VastaaPoista
  23. Onneksi olkoon mahtavasta saavutuksesta!!! P.s. Laivamatkalla oli myös hauska käydä discossa illalla, ihmiset kun tanssi kumman pökkelöisesti.:)

    VastaaPoista
  24. Upeeta Marja!!! Ihan huippua :) Onnea kovasti hienosta suorituksesta!

    VastaaPoista
  25. Tosi hienoa, Onnea hirveästi!! Saat kyllä olla ylpeä itsestäsi :))

    VastaaPoista
  26. Vautsi!! Onnea! :) Olispas ollut kiva olla mukana kannustamassa ja heiluttelemassa niitä Suomen lippuja!

    VastaaPoista
  27. Olet sä kyllä aika Mimmi!
    Onnittelut huippuhienosta suorituksesta!!!

    VastaaPoista
  28. Onneksi olkoon! Hieno suoritus!

    VastaaPoista
  29. Onnea hurjan paljon, upea suoritus!!!
    En kyllä itse rupeaisi tuollaiseen hullun hommaan ;o)

    VastaaPoista
  30. Mahtava suoritus, onnittelut!!!

    VastaaPoista
  31. Wow upeata!! Itse en moiseen kyllä kykenisi:)

    VastaaPoista
  32. Onnea koko maratonin juoksemisesta! Oot kyllä kova mimmi :) Itse olen juossut yhden puolikkaan ja sekin tuntui raskaalta...

    Mukavaa viikkoa!

    Maria

    VastaaPoista
  33. Hienoa! Super onnittelut saavutuksestasi, NIIN hienoa, saat olla ylpeä!!=)

    VastaaPoista
  34. Voi onnea mielettömästi upeasta saavutuksestasi!

    Saat olla kyllä todella ylpeä itsestäsi, varsinainen supernainen! Kuinka moni tuohon pystyykään :)

    VastaaPoista
  35. Hatun noston arvonen suoritus, wau! :)

    VastaaPoista
  36. Aivan mieletön! Super! Jospa minäkin tästä innostuisin edes pienelle lenkille...=)

    VastaaPoista
  37. WOW, ONNEA SUORITUKSESTA!!!!

    hv76

    VastaaPoista
  38. Wau! Onnea suorituksesta! Varmaan upea kokemus!

    VastaaPoista
  39. Nostan hattua!
    Itse inhoan juksemista, ja pysyttelen kävelyssä. Miten voit näyttää juoksuvaatteissakin noin hyvältä ? :)

    VastaaPoista
  40. T o d e l l a upea suoritus! Minäkin kovasti haluaisin kuulla lisää harjoittelutavoistasi. Kävin nimittäin eilen ekalla juoksulenkillä, en ole varmaan ikinä ollut juoksemassa kuin pakolliset koulujen jutut. Olen tulostanut netistä sellaisen juoksuohjelman jossa ekalla kerralla kävellään 5min ja juostaan 2min. Jostain se on rapakuntoisenkin aloitettava, hih. Ja minäkin siis olen aina vihannut juoksemista!! Nyt olen antanut sille tunteelle kuitenkin mahdollisuuden muuttua. Kunnolliset juoksukengät vaan tarttis varmaan heti alkuun hommata.

    VastaaPoista
  41. Onnea mahtavasta suorituksesta. Itse olen ollut Tukholmassa kannustajana, mieheni juoksijana ja tunnelma on MAHTAVA!!! Toistaiseksi kuulun tuohon "ei ikinä" joukkoon mutta koskaan ei pitdä sanoa "ei koskaan" ;))))

    VastaaPoista

Kiva kun kävit! Ja vielä mukavampaa kun jätit kommentin :)