elämää jälkeen maratonin?

Kauniit kiitokset

kaikille edellisessä postauksessa minua onnitelleille! Olen edelleen kyllä 

ihan fiiliksissä tuosta  maratonista, samoin mun reidet ;D

Tosin nyt alkaa jumitus helpottaa, eilen uskaltauduin jo pienelle juoksulenkillekin...

Maratonista ei siis jäänyt mitään traumoja, ja kummasti jo huvittaa juosta, ihme kyllä :)

Mieheni hieman varoitteli, että ainakin hänelle tulee usein maratonin jälkeen sellainen

mitäs nyt -fiilis - ja tismalleen sellainen olo mullakin on. Sellainen hieman tyhjä tunne.

Puoli vuotta sitä mietti ja jännitti tuota koitosta, stressasi ja suunnitteli... ei siis liene

mikään ihmekään tämä olotila. Tosin samalla olo on tosi hyvä, onnellinen ja olenhan

mä nyt  tosi ylpeäkin  saavutuksestani - ei sitä ihan jokainen maratonia juokse :)

Tosin, aika moni sen kyllä juokseekin... ikään ja kokoon katsomatta. Ja aika moni juoksee

monta kertaa... kymmeniä kertoja. Mutta henkilökohtaisella tasolla tuo oli mulle

kova juttu. Ja mun suht mitättömillä juoksumäärillä myös - sitä jopa miehenikin

ihmetteli, kuinka selvisin maaliin...

Moni kyseli  vinkkejä  miten innostua juoksemisesta tai miten reenata maratonkuntoon.

Voisin siitä seuraavan postauksen tehdä. Tosin mähän en mikään asiantuntija ole.

Malliesimerkki tosin siitä, miten juoksemisesta voi alkaa pitää - niinkin paljon,

että on valmis jopa toistamiseen juoksemaan 42 km :)) Ensi keväälle on nyt nimittäin

maratonristeily Tukholmaan varattu

ja maratonille ilmottauduttu!

Enkä malttaisi odottaa vuotta. Sekosin :D

Tässä vielä muutama kuva eilispäivän asusta... kuten huomaatte, olen tosiaankin

jämähtänyt tähän mustat leggarit, musta neule, joku mekko osastoon... :)

Oheiseen raidalliseen olkaimettomaan mekkoon olen nyt täysin ihastunut,

ostin samanlaisen myös valkoisena...

Päätin myös hylätä hetkeksi lempparilaukkuni, mustan Longchampin olanylimallisen veskan.

Kieltämättä hieman kesäisempiä nämä vaaleammat versiot. Tämä on ostettu

vuosikausia sitten Espanjasta - on näköjään hyvin ajaton malli...

Dagens: mekko Ruffles M (Stockan OneWaysta), neule Vero Moda, leggarit Vila, nahkatakki Vila.

Viimeisen kuvan lätkäisin tuohon muistutukseksi muillekin kuntoilijoille...

Muistakaahan venytellä! Itseltäni se meinaa aina unohtua... ja nyt viime

päivinä ei ole voinut moista ajatellakaan, niin jumissa reiteni ovat olleet :))

Ainiin, muistakaahan osallistua  arvontaan  tuossa alempana...

Aikaa vielä huominen!

Edit. Muistaessani lausun kauniit kiitokset myös Sannalle, jolta sain tämän ihanan tunnustuksen - kiitos ♥ Nämä aina ilahduttavat yhtä paljon!