lauantaina, maaliskuuta 07, 2009

Koiran tarkoitus...

... vaikka olenkin kissaihminen mitä suuremmassa määrin, kolahti tämä tarina koiran tarkoituksesta.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Eläinlääkärinä toimiessani minut kutsuttiin kerran tutkimaan erästä Irlannin susikoiraa. Koiran omistajat, pariskunta ja heidän 6-vuotias poikansa, olivat kaikki hyvin kiintyneitä lemmikkiinsä. Tutkittuani koiran totesin, että se oli kuolemassa syöpään. Kerroin perheelle, että en voinut tarjota tälle vanhalle ja rakastetulle koiralle mitään muuta kuin eutanasian. Koira voitaisiin saattaa viimeiselle matkalleen heillä kotona, turvallisesti, omien ihmisten ympäröimänä. Seuraavana päivänä, kun menin nukuttamaan koiraa, tunsin tutun kuristavan tunteen kurkussani. Pikkupoika vaikutti rauhalliselta silittäessään vanhaa koiraa viimeistä kertaa. Muutamassa minuutissa koiravanhus nukahti rauhallisesti viimeiseen uneensa.

Istuimme hetken yhdessä puhellen siitä surullisesta tosiasiasta, että eläimet elävät paljon lyhyemmän ajan kuin ihmiset. Silloin poika sanoi: "Minä tiedän miksi". Yllättyneinä me kaikki jäimme kuuntelemaan. Se, mitä hän sanoi seuraavaksi, hätkähdytti minua. En ollut koskaan kuullut yhtä lohduttavaa selitystä. Poika jatkoi: "Ihmiset syntyvät siksi, että he oppisivat, miten eletään hyvä elämä. Että rakastetaan ja ollaan kilttejä toisille. Mutta koiratpa osaavat jo tämän. Siksi niiden ei tarvitse elää niin pitkään." Illalla laadin listan siitä, mitä ihmiset voivat oppia koiralta:

* Kun rakkaasi tulevat kotiin, mene aina iloisena tervehtimään
* Älä koskaan kieltäydy huviajelusta
* Kokemus raikkaasta ilmasta ja tuulesta kasvoillasi on silkkaa hurmiota
* Ota nokosia aina kun voit
* Venyttele ennen ylösnousua
* Juokse, telmi ja leiki päivittäin
* Hae huomiota ja anna ihmisten koskettaa sinua
* Vältä puremista silloin kun pelkkä murahdus riittää
* Lämpiminä päivinä pysähdy makailemaan pehmeällä nurmella
* Kuumina päivinä juo runsaasti vettä ja lepäile varjoisan puun katveessa
* Kun olet onnellinen, tanssi ympäriinsä ja heiluta koko kehoasi
* Riemuitse pitkän kävelyn tuottamasta ilosta
* Ole uskollinen
* Älä koskaan teeskentele olevasi jotain muuta kuin mitä olet
* Jos jokin tarvitsemasi on haudattu syvälle, kaiva kunnes löydät sen
* Jos jollakulla on huono päivä, ole hiljaa lähellä ja nyhjäise hellävaraisesti
* NAUTI JOKAISEN PÄIVÄN JOKAISESTA HETKESTÄ


(kuvat http://www.lenebjerre.dk/)


Nauttikaahan siis viikonlopusta! Minä nautiskelen juuri kahvista ja muutamasta palasta Fazerinaa... :)

9 kommenttia:

  1. Aivan ihana tarina! Koiraihmisenä voin siihen täysin yhtyä :)

    Sinulla on kiva blogi, olen muutaman kerran käynyt kurkkailemassa. Mukavaa viikonloppua!

    Anski

    VastaaPoista
  2. Mukavaa lauantaiaamua Marja!
    Miten sinulla voikin olla aamusella jemmasssa suklaata?
    Minulla oli aamusella koko kroppa ihan jumissa...venyttelin kissavenytyksiä. Koiranelämää olisi hyvä kokeilla (tuon tekstin perusteella kuulostaa varsin järkevältä)myös.

    VastaaPoista
  3. Hei Marja!

    Ihan tippa tuli linssiin tuosta tarinasta. Meidän Roope-koirakin täyttää pian 5 vuotta ja ajatuskin siitä, että sitä ei olisi saa minut surulliseksi :( No ainakin se vielä jaksaa meitä ilahduttaa ja vauhti on välillä vähän liiankin kova.

    Oikein mukavaa huomista naistenpäivää!

    VastaaPoista
  4. Tosi mukava tarina ja kaikki tuo niin totta!
    Elämästä pitää nauttia...

    Menenkin tästä myös juomaan kupin kahvia ja syömään pieniä suklaamunia :)

    VastaaPoista
  5. A I V A N I H A N A postaus!!

    Toivottelee 3-vuotiaan schäferin onnekas omistaja kera neljän lapsukaisen ja mukavan miehen.....

    VastaaPoista
  6. Hej!

    Va roligt att du vill vara med och tävla hos mig :)

    Lycka till!!!

    VastaaPoista
  7. Olipa ihana tarina ja minulla tuli kyllä ihan oikeasti kyynel silmään. Meillä oli lapsuudessani aina kotieläimiä ja hyvästien jättäminen rakkaalle lemmikille on aina yhtä vaikeaa... Minäkin haaveilin muuten nuorempana eläinlääkärin ammatista, kunnes totesin, ettei minusta taitaisi olla siihen edes tunnepuolella. Ottaisin liian raskaasti kaikki nuo eläinvanhusten ja sairastavien eläinten nukuttamiset yms. Mutta arvokasta työtä teet/olet tehnyt eläinten parissa, siitä hatunnosto sinulle!

    Ja mukavaa alkavaa viikkoa!

    Terkuin Sari

    VastaaPoista
  8. Ensivisiitillä blogissasi. Tämä tarina tosiaan pysäytti. Miten totta tuo onkaan.. Nämä elämänohjeet pitäisi ripustaa jokaisen nähtäville.

    VastaaPoista
  9. Hei! Ensivisiitillä minäkin täällä..Olitpas hienosti saanut koiranelämää sovellettua meille ihmisille "elämänohjeiksi" :) Pitääpä tutkailla enemmänkin blogiasi.Tervetuloa myös vastavierailulle :)

    VastaaPoista

Kiva kun kävit! Ja vielä mukavampaa kun jätit kommentin :)