(elämää) vaaleanpunaisessa keittiössä

 

Noniin, tässä näitä kuvia.. meidän nykyisestä  keittiöstä... jotenkin näyttää 

kuvassa vielä kamalammalta kuin on luonnossa... moinen fiilis johtunee tosin osittain siitä, 

että nyt keittiötä katselee ihan eri silmin kuin ennen - remonttisilmin :) 

Ja kun on tuijotellut ties kuinka montaa upeaa keittiökuvaa ja livekeittiöitä, niin onko 

ihme jos tämä oma tuntuu hmm.. jotenkin nuhjuiselta. Ja tunkkaiselta.

Meidän nykyinen keittiö on Puustellilta (ei siis meidän suunnittelema, vaan talon

alkuperäinen keittiö 90-luvulta), ja onhan tuo silloin tehty tosi hyvistä materiaaleista.

- tammipuiset (umpipuuta) ovet, kivitasot, puiset listat yms.. mutta mutta... ei tuo ole

yhtään meidän tyylinen, ainakaan enää. Ja erityisesti kuvissa mulla tökkii nuo pyökkiset

lattialistat (nehän lähtee ekana veks!), samoin lattialaattojen väri... Kaappien ovet on

kuullotettu vaaleanpunertaviksi - erikoinen ratkaisu mutta livenä väri on ihan kaunis...

... mutta jos ajattelee, että haluaisimme rosteriset kodinkoneet niin kyllähän nykysetillä

kokonaisuus menisi todella tunkkaiseksi. Onko siis ihme (muutenkaan) että haaveilen

kirkkaanvalkoisesta, rosterista, mustasta... raikkaasta, puhtaasta, selkeästä. Ei turhia

avohyllyjä, ei lasiovisia kaappeja...

Niin ja tuo huuva. Äitini mielestä niiiiiin kaunis ja upea. Ja oli se minunkin mielestäni,

seitsemän vuotta sitten :) Samoin kuin nuo välitilan kaakelit. Mutta nyt kaikki tökkii,

hus pois meiltä liika maalaisromanttisuus, countryhenkisyys mikä lie. Hirsiseinissä on

ihan riittävästi maalaishenkeä :)

Niin ja auttamatta myös ruokapöytä ja tuolit menevät samalla vaihtoon, no can do.

No arvon blogiystäväni, mitäs tuumitte?! :)

Rehellisiä mielipiteitä otetaan avosylin vastaan. Laadukkaista materiaaleista luopuminen

on mielestäni se kurjin juttu tulevassa rempassa - yksi vaihtoehtohan meillä on runkojen 

säilyttäminen - esim. laatikostot mekanismeineen ovat ihan toimivia edelleen. Kyseisessä

vaihtoehdossa säästäisi rahaa rutkasti - mutta sitten taas toisaalta. Kun kerran remppaa, 

haluaisin pistää kaiken ihan uusiksi. Haluaisin siis jotain  ihan erilaista,
erilaisen järjestyksenkin kokonaan!  

Haavekuviani olette jo aiemmin täällä nähneet joten tiedätte minkälaisesta keittiöstä 

haaveilen... tosiasia vaan on auttamatta se, että ovi terassille on tuossa missä se on, 

vieressä korkea miltei lattiaan saakka ulottuva ikkuna (puusohvan takana). Eli sille 

seinustalle ei voi mitään kaapistoja laittaa... alimmassa ruokapöytäkuvassa oikealle jää 

puolikorkea seinä ja aukko olohuoneeseen eli myöskään sitä seinää ei voi hyödyntää. 

Ainoa paikka ruokapöydälle on siis tasan tarkkaan tuossa.

Muutaman keittiösuunnitelman olemme nyt saaneet ja auttamatta

ne näyttävät suht samanlaisilta kuin nykyinenkin keittiömme - siis toiminnallisesti, toki

ulkonäkö muuttuu paljonkin värimaailman ja tyylin muuttuessa. Mutta kun kaikki työpisteet,

jääkaappi, pesukone, mikro sijaitsevat nyt järkevillä paikoilla, onko niitä järkeä lähteä

suuresti muuttamaan?!

Ideoin esim. tiskialtaan siirtämisestä ikkunan eteen, mutta ei, ei mitään järkeä sillä silloin

allas näkyisi suoraan eteisaulaan - nyt jää fiksusti piiloon huuvan vasemmalle puolelle,

puolikorkean kaapiston taakse. Samoin haaveilisin mikrosta jonnekin uunin viereen,

mutta ei, toimivin paikka ainakin meillä on jääkaapin vieressä... joten revi tästä sitten

jotain uutta, erilaista, upeaa?!

Liitän tähän vielä pari kuvaa eräästä suunnitelmasta. Huomatkaa kuinka koko ilme

muuttuu apteekkarinkaapin värin muuttuessa... samoin ilme muuttui jo pelkällä

vasemmalla olevien kahden kippiovikaapin oven vaihtamisella lasista valkoiseen...

Vielä pitää pyytää versio missä lattia on joko valkoinen tai tumma. Sillä eiköhän 

sekin vaihtoon tässä samassa rytäkässä mene... ;) Niin ja kuvassa seinä näyttää
harmaalta, se nyt toki tulee olemaan valkoinen. Välitilana tuossa korkeakiiltoinen
valkoinen laminaatti. Meillä ykkösvaihtoehtona tällä hetkellä lasi....

Mutta nyt, sana on vapaa! Mä niin kaipaan mielipiteitä, ideoita, kommentteja!

EDIT. omistaapa kristallipallo ja nähdä millaisia ovat keittiöt about kymmenen vuoden

kuluttua! Olen yrittänyt keittiöliikkeissäkin kovasti kysellä olenko myöhäisherännäinen

korkeakiiltovalkoisten haaveitteni kanssa.. ja mikä on seuraava trendi?! Onko nämä

piirustusten ideat jo ensi vuonna auttamatta out... Toisaalta, onko sillä mitään väliä

jos itse tykkää ja viihtyy?!

Mutta muistatteko, kymmenisen vuotta sitten trendi taisi olla kermanvaaleat

kaapistot puisilla laminaattitasoilla. Nyt sellaisia ei kuulemma mene juuri yhtään...

maanantaiterkuin  sairastuvalta,

kesää odotellessa...

 ... ja sairastupaa pystyssä pitäessä sorruin tilaamaan tytöille parit sandaalit Ellokselta...

 Itseasiassa tilasin aiemmin allaolevan toppi/leggarisetin ja siinä yhteydessä ihastelin

kuvassa näkyviä sandaaleita... joita ei silloin vielä ollut tarjolla. No nyt 

oli ja tilaukseen meni... ;) Peppi halusi itselleen pinkit sandaalit, Nelli kullanväriset.

 Ja koska minä halusin nuo vihreät ja kamelinruskeat niin tilasinpa sitten kaikki värit 

kokeiltaviksi... palautetaan sitten kaikki ei-niin-kivat. Nuo mustat eivät kuulu tilaukseen,

ne meillä jo on viime vuodelta - Peppi kulki moisilla koko kesän ja alennusmyynnistä

ostin uudet isommat tulevaksi kesäksi. 

Edit. ylläolevia sandaaleita näytti olevan kokoon 40 saakka... arvatkaa tekikö mieleni
klikata muutamat itsellenikin. En klikannut.

Niin ja tuo toppi/leggarisetti on muuten livenä tosi kiva! Oikeanpuoleisen mekonkin

olisin tytöille halunnut mutta ainakaan nyt siitä ei ollut tarjolla kuin ihan pieniä kokoja.

  

Vinkatkaapa muuten missä olisi kivoja hameita eskari-ikäisille tarjolla?! 

Ihme kyllä meidän hamevarastot alkavat käydä vähiin :)

 

Jos meillä olisi poika, olisin tilannut nämä allaolevat kengät, mun mielestä tosi nätit!

Meillä siis podetaan nyt molempien tyttöjen voimin.. Nelli on kuumeessa neljättä päivää,

Peppi liittyi sisarensa seuraan eilisaamuna. Sinänsä ei siis yhtään harmita, ettei meillä

alkanut nyt talviloma. Ainoastaan se harmittaa, että nyt olisi pitkästä aikaa sopivat

ulkoilukelit... mutta minkäs teet. Jos sitä kävisi itse edes juoksemassa jossain vaiheessa..

kun vielä on terve olo, ihme nimittäin on jos tuo tauti ei tartu - sen verran tässä talossa
tällä hetkellä yskitään ja niiskutetaan...

sunnuntaisin  sairastupaterveisin,

rakkautta ei-ihan-ensi-silmäyksellä

Jossain blogissa olen samanlaisen aiemmin bongannut ja muistan tuumineeni,

ettei moinen ollut ollenkaan minun makuuni :) Sittemmin tiemme kohtasivat Kodin 

Ykkösessä - ja loppu onkin historiaa... ;) Jostain syystä tuo vain sulatti sydämeni ja 

hetken päästä huomasin astelevani kohti autoa uusi ihastus kainalossani... enkä ole yhtään

katunut suhdettamme... varsinkaan kun sain tämän puoleen hintaan ;)

Puhtaan valkoinen. Jotenkin ihan erilainen kuin kaikki entiseni, ne lasiset tai 

rottinkiset tapaukset... Kolahtaa nykyiseen hieman modernimpaan (?) makuuni,

ja sopii vallan mainiosti tuplakuplankin kainaloon ;) 

Joten arvannette miten meikäläisen kävi kun menneellä viikolla kohtasin samaisessa 

kaupassa uuden rakkaani pikkuveljen :DD

 

 

Väkersin muuten taannoin näitä tekstitauluja lisää.. toteutuksen piti olla ihan 

erilainen mutta ihan kiva tuokin. Ideana siis paikannimet, joilla on olennainen

merkitys elämässämme... seuraavaksi tulossa New Yorkin kaupunginosia ja

kadunnimiä... :)

 Näiden kuvien myötä toivottelen kaikille  

rauhallista viikonloppua 

ja 

hiihtolomansa aloittaville 

aurinkoista lomaviikkoa...

Mulla kun tosiaan lomat paloivat taannoin niihin New Yorkin 

kadunnimiin tutustuessa ;) niin nyt voin vain haaveilla lomaviikosta...

Tämä kotoilu kuumepotilaan kanssa kun ei oikein lomasta mene...

... mutta nyt lähden juoksemaan, heippa!

the gorgeous blogger

"The Gorgeous Blogger -palkinto on suunnattu kaikille upeille bloggaajille. Jokainen vastaa 

viiteen blogiinsa liittyvään kysymykseen ja jakaa tämän palkinnon viidelle, jotka mielestään 

sen ansaitsevat."

 

Lämmin kiitos tästä kauniista tunnustuksesta - Terhi, S, Victoria, Emmi ja Maria  ♥

Itseasiassa eilen illalla kävelylenkillä pohdin kuinka mukavaa on, että olen saanut tuon

tunnustuksen monelta erilaiselta bloggaajalta - ja itseasiassa olin meinannut antaa

tämän tunnustuksen teille kaikille :)

Sielunsisareltani Terhiltä, jolla on ihanan elämänmakuinen blogi lapsiperheen arjesta. 

S:lta, jolla puolestaan on ihana sisustusblogi, täynnä loistavia ideoita. Niin ja ihanat kissat :)

Victorialta, jonka jokaisen vaatekappaleen (ja erityisesti ne Hilfigerin saappaat!) voisin 

ottaa omaankin vaatekaappiini.

Emmiltä, jonka lastenvaatevinkit ja kuvat suloisista lapsista ovat vailla vertaa. 

Marialta, jonka blogista tiesin heti löytäneeni sielunsiskobloggaajan :)

No tässä nämä minun vastaukseni...

 2. Milloin aloitit blogisi?

Tammikuussa 2009 eli blogini on siis jo yli 2-vuotias!

2. Mistä kirjoitat blogissasi ja mitä kaikkea se käsittelee?

Blogini on ollut alusta alkaen aikamoinen sillisalaatti... mielestäni tuo sivupalkin kuvaus

kertoo sen olennaisen blogini sisällöstä eli: kaksosperhearkea, remonttihaaveita, sisustamista 

ja shoppailua, bodycombatia ja puolimaratoneja, lastenvaatteita ja koruhulluutta, bloggailua 

ja valokuvausta, matkailua ja mökkihöperyyttä... tuota kaikkea tämä pitänee sisällään, 

keskittyen milloin mihinkin osa-alueeseen. Lisäksi haaveilua, inspiraatiokuvia... pysytellen 

kuitenkin aika pintapuolisissa asioissa.

3. Mikä seikka tekee blogistasi erityisen verrattuna muihin?
Hmm.. en koe blogini olevaa mitenkään erityinen mutta toivon sen olevan minun näköinen

ja oloinen - täällä kuten reaalimaailmassakin olen sellainen what you see is what you get -tapaus :)

4. Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen?
En enää tarkalleen edes muista miksi aloitin :) Inspiraationa toki kaikki muut ihanat blogit.

Aiemmin meillä oli omat kotisivut (mun itse koodaamat, mistä olen edelleen tosi ylpeä ;) ),

missä kirjoittelin päiväkirjamuodossa lähinnä tyttöjen kuulumisia valokuvineen yms.

Mutta sitten löysin blogimaailman ja jäin koukkuun sekä lukemiseen että tähän kirjoittamiseen.

Olen aina tykännyt kirjoittaa ja olen huomattavasti parempi tuomaan mielipiteitäni ja ajatuksiani

julki kirjoittaen kuin avaamalla suuni :) Blogissa yhdistyy sopivassa suhteessa kiinnostukseni

valokuvaamiseen, sisustamiseen, lastenvaatteisiin, kaikkeen mahdolliseen... olen myös

huomannut kuinka tämä toimii itselleni sekä päiväkirjana että ideointipaikkana.

5. Mitä haluaisit muuttaa blogissasi?

 

Kaiken enkä kuitenkaan mitään :) Välillä huomaan olevani totaalisen kyllästynyt

blogini ulkoasuun ja pitkään nimeen. Mutta sitten en kuitenkaan keksi miten muuttaisin

mitään.. noita uusia blogimalleja testailen mutta en saa niitä muokattua mieleisekseni...

Koska mielestäni yksinkertainen on kaunista, haluaisin blogistanikin jotenkin sellaisen

riisutumman version - enemmän isoja kauniita kuvia, vähemmän turhaa tekstiä... mutta
sitten taas toisaalta haluaisin kirjoittaa enemmän asiaa, saada aikaiseksi enemmän
keskusteluja kommenttiboksissa.. mutta tosiasia on se, että työ haittaa harrastusta,
samoin kuntoiluharrastukseni eikä aikani riitä syvällisempään tarinointiin... niinikään olisi
mukava julkaista enemmän kuvia päivän asuista yms. mutta koska mulla ei ole rahkeita
moiseen ulkonäöllisesti niin pitäytynen nykyisessä linjassa. Varsinkin kun toisaalta haluaisin
blogistani hieman anonyymimman - mutta sen suhteen peli lienee menetetty... ;)

Olisi kiva saada teiltä lukijoilta vinkkejä mikäli haluaisitte blogini muuttuvan suuntaan

tai toiseen!?! Toisaalta tämä lienee tällä hetkellä aikalailla mun näköinen blogi... :)

Huoh, sitten se vaikein osuus. Tämänkin tunnustuksen kun voisin ojentaa about sadalle

lukemalleni blogille ja upealle bloggaajalle... tässä nyt kuitenkin ne viisi upeaa tapausta.

Piiju - Sweet Moments

Hanna - My living

Rilla - Rillan koti

Bea - beyond contemporary

Selma - Selma

 

Aurinkoista torstaipäivää kotoa, meillä Nelli heräsi tänä aamuna 

kovassa kuumeessa joten loppuviikolle ei tarvitsekaan sitten suunnitella mitään 

sen kummempaa. Toisaalta mulle passaa oikein hyvin tämä kotoilu! Etätöitä, 

huutonettihommia, takkatulta, kahvia... tehtävälista olisi kyllä loputon...

synttärijuhlat kuvina...

Tässäpä näitä otoksia meidän synttäriviikonlopusta...

Lauantaina siis juhlittiin eskarikavereiden kanssa, sen jälkeen saimme yökylään

ystäväperheemme (vilkvilk!) ja sunnuntaina sitten tarjoiltiin sukulaisille kakkukahvit.

Oikein onnistunut viikonloppu - vaan kyllä olivat meidän seiska veetkin väsyneitä

sunnuntai-iltana - ja nytkin vielä menevät varsin halukkaasti jo kasilta nukkumaan... :)

 

Lastenkutsuille en hankkinut (saati leiponut ;) ) mitään täytekakkua sillä kokemus on 

opettanut tämän ikäisten pitävän huomattavasti enemmän jäätelöstä, muffinsseista yms. 

Niinpä tarjolla oli jäätelöä - itseasiassa meillä oli  jätskibaari eli lapset saivat 

tilata haluamansa jäätelöannoksen erilaisilla strösseleillä yms. Jäden lisäksi muffinsseja,

mokkapaloja (lasten suosikki!), erilaisia keksejä, perunakierteitä ja jotta sokerihumala

olisi taattu, tietenkin myös irtokarkkeja ;D

 

Mitä tulee  muffineihin, multa meinasi päästä koristeluvaiheessa itku.. 

Vaari siis oli leiponut tyttöjen toivomuksesta valkosuklaamuffineita - jotka minä pätevänä

lupasin koristella. Ensin yritin tehdä kermavaahtokuorrutteen... tyttöjen mielestä ei hyvää... 

Seuraavaksi yritin valkosuklaata - sulatin suklaan mikrossa (tai okei, mies sulatti, minähän 

en osaa edes sitä) ja vinkistä jatkoin suklaata hieman kermalla jotta ei kovettuisi liikaa...

lopputuloksena astian pohjalle totaalisesti jämähtänyt kova möykky... mikä maistui mieheni 

mielestä juustolta. Ja eikun roskiin tuokin. Sitten totesin, että se haaveestani ottaa hienoja

kuvia kauniista muffinsseista ;) ja eikun tomusokeria ja vettä sekoittamaan... ihme kyllä tuo 

s e n t ä ä n minulta onnistui!

Joko ymmärrätte miksi mies on meidän perheen kokki ja keittiöihme... ;)

Ohjelmaa ei sen ihmeemmin ollut - paitsi pakollinen onginta :) Pitkään ja hartaasti

olimme tyttöjen kanssa miettineet, mitä pientä kivaa keksisi jokaiselle pikkuvieraalle.

Kuulemma ehdottamani kynät ja kumit olivat "ihan tylsiä"... mietittiin jos jotakin

kunnes Peppi bongasi lelukaupassa  pierumuovailuvahaa... sitä piti
sitten jokaiselle ostaa oma purkki - ja täytyy myöntää, että tytär oli oikeassa - aikamoisen

suosion tuo vaha nimittäin lasten keskuudessa sai ja sen jälkeen meillä onkin piereskelty

ahkerasti ;D Suuri ilo pienestä purkista!

Sunnuntaina oli suurinpiirtein samanlainen kattaus, lisänä ainoastaan sulhaspiirakat

ja suussasulava  mansikkainen valkosuklaatorttu...

Kiitos vaan Mialle vinkistä! :) Resepti löytyy Fazerin sivuilta täältä.

Loppuun vielä kuva tytöistä yökylävieraineen  ♥ 

Terkkuja vaan koko poppoolle :)

Nyt siis palailemme pikkuhiljaa arkeen - kunhan vielä muutamat synttärivieraat

saamme kutsuttua kakkukahville :) Sitten voikin keskittyä esim. keittiöremppaan...

... mutta nyt tämä tyttö hipsii jääkaapille - kauhea nälkä! Tulin puoli yhdeksän maissa

salilta, kävin saunassa ja tarkoituksena oli tehdä tämä postaus ihan nopeasti vaan...

... hitaana hämäläisenä mulla meni tähän kaksi tuntia ;)

juhlittu on...

 ... ja tämä äiti on  vähän väsynyt 

(mutta onnellinen) 

joten lisää kuvia ja tunnelmia luvassa vasta tänä iltana...

♥  ♥  ♥

...nyt lisää aamukahvia, muun perheen herätys ja eikun töihin...

talvilomasta  vain haaveillen,

EDIT. ei lisää kuvia vielä sillä illalla nukahdin pakkasessa tehdyn pitkän kävelylenkin
jälkeen varsin sujuvasti telkan ääreen... yöllä kun heräsin ja hipsin koneelle, olikin
nettiyhteys nurin, tänä aamuna sama homma. Josko tänä iltana toimisi....!

kiireisiä kampauksia

Huoh miten kiireinen viikko..! Töissä sekä kotona sama homma.

Yhtään en siis ole ehtinyt postailla enkä teidän muiden blogeja edes lueskella,

saati kommentoida.. ensi viikolla sitten sitäkin enemmän :) Toivottavasti.

Tyttöjen eilistä oikeaa syntymäpäivääkään ei ennätetty juhlistaa

millään lailla. Tosin käytiin me illalla ostamassa tytöille omat puhelimet :D

7-vuotislahjaksi kun oli aikoinaan tullut moiset neideille luvattua... eiväthän nuo

vielä puhelimia tarvitse mutta voi sitä iloa! Ja voi tätä nykyistä sukupolvea

- kaupassa tytöt jo kyselivät, että voihan näillä kännyköillä sitten pelailla ja

ottaa kuvia... mistä ne edes tietää tuollaiset jutut?! Eskarikavereilta ilmeisesti

ovat oppineet :) Niin ja arvannette puhelimien värin... ;)

Enää tämä ilta ja huominen aikaa miettiä tyttöjen lauantaisille kaverisynttäreille

kaikki kuntoon, ja sitten sunnuntaina ovatkin kahvitteluvuorossa mummit ja kummit :)

Mulla siis hirveä stressi leipomisista ja siivouksista ja ja ja... mikäs siinä jos ehtisi

kaikessa rauhassa laitella paikkoja kuntoon mutta kun sitä aikaa ei ole...

Mitä tulee postauksen kuvitukseen niin viimeksi käydessäni kuntosalilla (maanantaina,

tällä viikolla en ehdi edes kuntoilla, ja sen huomaa tiedättekö heti olotilastaan =/ ),

lueskelin kuntopyörää polkiessani jostain lehdestä hiusjuttuja. Oikein huvitti kun jutussa

puhuttiin ohuista hiuksista ja erilaisista myyteistä vs. totuuksista. Opin, että ohuistakin

hiuksista saa upeita nutturakampauksia riittävällä tupeerauksella ja sopivilla aineilla.

Mutta lettejä ohuthiuksisen kannattaa lehden mukaan välttää.. ja just kun mä niitä
olen itselleni laitellut viime päivinä :D Vaikka kyllähän mäkin nyt sen näen ja tiedostan,
että onhan meikäläisen letti kohtalaisen (lue: todella) ohut, verrattuna esim. tuon ylimmän
kuvan mielettömän ihanaan lettiin... hmpfh. Tosin, saisi tuosta mullakin edes hieman 
paksumman jos kääntäisi takaraivoltakin kaikki hiukset eteen samaan lettiin :)

Tyttärille olen innostunut tekemään tällaisia ympäri pään kiertäviä lettejä...

Niinä aamuina (eli hyvin harvoin) kun meillä on aikaa, olen tehnyt jopa

toisen letin tuohon alempiin hiuksiin.. silloin kiharakampaus onkin jo aika

kiva kun letit avataan :) Aiemmassa korvispostauksessa todistusaineistoa..

Mutta nyt mä jatkan hommia, se on moro!

♥ suklaahippusille ♥

  ♥ ystävät ovat suklaahippuja elämän pikkuleivässä ♥

  Kävin eilen ostamassa muutaman vaaleanpunaisen leinikin...

... löysin leinikit miettiessäni seitsemän vuotta sitten kauniita kukkasia tyttöjen ristiäisiin.

Siitä lähtien meillä onkin aina tyttöjen synttäreillä kahvipöytää koristanut kimppu joko

valkoisia tai vaaleanpunaisia leinikkejä...

En tänä vuonna saanut laiteltua edes kortteja postiin joten

suurensuuri ystävänpäivähalaus

tätä kautta rakkaille ystävilleni!

 ♥  ♥  ♥

Ja näiden kukkasten sekä lämpimien ajatusten myötä toivotan

aurinkoista ystävänpäivää ihan kaikille!

Teistä blogiystävistä on tullut mulle tosi tärkeitä!

 ♥  ♥  ♥

Niin ja 20 halausta miehelle, yksi jokaisesta vuodesta ;)