{ hrrrrr }

k

Onpas ulkona ollut tänään kaunis pakkaspäivä - mutta niiiin hyytävän kylmä tuuli.

Ei siis kauheasti harmittanut istua sisällä kampaajalla (perussetti, sentti pois ja vaaleaa

raitaa - siis sitä tuttua ja turvallista kuten Rillalle jo totesinkin tuossa päivemmällä :) ),

eikä piipahtaa kaupungilla. Saati kahvitella mummilassa tai järjestellä tavaroita uusiin

kaappeihin kodinhoitohuoneessa... :)

Dagens: paitis Esprit, farkut KappAhl, huivi Mulberry, saappaat O.I.S.

Hiuksista ei tullut räpsäistyä kuvaa mutta päivän asun sentään kuvasin :) Sitä tuttua ja

turvallista linjaa sekin - tyttäret jaksaa joka päivä kauhistella miten muka voin tykätä noin

rumasta huivista ;D Mutta kun tuo on niin lämmin ja passaa miltei kaikkiin vaatteisiini...

Farkut ovat uudet! Pitkään haaveilin monissa blogeissakin esiintyvistä Liu Jon farkuista -

kunnes sovitin moisia viime viikolla Hesassa... todetakseni etteivät istuneet meikäläisen

kroppaan sitten ollenkaan, ihan kauheilta näyttivät tässä takamuksessa...! Sinänsä hyvä,

rahaa säästyi pitkä penni ja päätin käydä ostamassa KappAhlin magic-osaston farkut 

- siis nämä tällaiset peppua kohottavat ja vatsaakin litistävät... :D Efekteistä en kyllä menisi 

ihan takuuseen mutta pidemmän paidan kera oikein loistavat käyttöfarkut! 

Mutta nyt vaihdan farkut verkkarihousuun.. eikun toppahousuihin ja lähden tuonne

pakkaseen iltakävelylle! Jotenkin tuntuu että juoksemaan ei tarkene lähteä - pelkkä 

ajatuskin ohuista juoksutamineista tuossa viimassa... hrr. Mutta kävelylle on päästävä.

Sitten on paljon mukavampi saunoa (tokaa kertaa uudessa saunassa!) ja herkutella pari

palaa pizzaa fetasalaatin kera - ja käpertyä takan ääreen loppuillaksi...

Se on moro!  Leppoisaa lauantai-iltaa!

{ stressittömät pepparkakorit }

kk

Olin juuri tulossa tekemään postausta (joulu)stressin helpottamisesta kun huomasin

ystäväni Rillan kirjoitelleen hieman samasta aiheesta - lämpimiä terkkuja sinne suunnalle!

Väkerrettyäni muutaman yön joulukortteja (kellä muulla ne jää viime tippaan?! Minulla

jää ai-na...), nukahdettuanikin toissayönä korttipajalleni - telkkahuoneen lattialle korttien

päälle :D  - sain kuin sainkin tänään about 50 korttiani postiin... samalla reissulla kävin myös

parin viikon tauon jälkeen combatissa - aivan loistavalta vaikutti bodycombatin uusi ohjelma! 

Liekö syynä korttien postitus vaiko tosi tehokas hikijumppa - tulin kotiin hyvillä mielin.

Ja totesin, että eipä tässä enää kannata stressata joulusta - tätä joulua vietetään meillä

remppatunnelmissa, that´s it ja no can do. Tänä jouluna en saa puunattua kotia putipuhtaaksi,

enkä vaan yksinkertaisesti ehdi enkä jaksa leipoa mitään ylimääräistä (paitsi piparikuusi mun 
on tehtävä, sen haluan!), enkä laitella sen enempää joulukoristeita. Eniten stressiä aiheuttaa

ehkä tämä blogi - kun olisi niin kiva kuvata kaikkea jouluista, ja tehdä jouluisia postauksia...

mutta ehkä sitten seuraavana jouluna :) Enhän itseasiassa edes ole askartelijaluonne joten

miksi ihmeessä stressaan moisella itseäni?! :) Ja kun joulupäiviä lukuunottamatta minulla

ei ole yhdenyhtä ylimääräistä vapaapäivää niin missä ihmeen välissä tekisin ja kuvaisin...
Toisaalta voisin jättää kuntoilut väliin tms. mutta siitä saadusta energialatauksesta en halua
luopua edes leipomattomien piparien vuoksi... sen huomasin tänä iltana :)

 Vuosi sitten tähän aikaan meillä oli töissä kaaos, enkä itseasiassa muista juurikaan mitään

viime vuoden joulukuusta. Enkä koko keväästä. Takana on kuitenkin yksi elämäni ehdottomasti

rankimmista vuosista - ja sen seurauksista kärsin yhä edelleen, hiuksiakin tippuu päästä jo ties

monennettako kuukautta. Mutta on ihanaa huomata olevansa tyytyväinen nykytilanteeseen, 

selvinneensä kaikista vastoinkäymisistä, löytäneensä töissä uusia ystäviä, saaneensa myös uusia 

mielenkiintoisia haasteita. Selvisin siis menneestä vuodesta, ja mulla kasvaa uusia hiuksiakin :)

Joten mitä ihmettä minä joulusta stressaan - jospa yrittäisin ihan vaan nauttia siitä!

Kääriä niitä paketteja Rillan tavoin aatonaattoyönä punaviinin, suklaan ja juuri paistetun

kinkun voimin, ja nauttia joulusta uudessa keittiössä - vaikka sieltä puuttuisikin välitila ja

ikkunankarmit...!  

näillä mennään, ihanaa kun huomenna on perjantai!

ja Ikean Pepparkakorit - jotka ovat mielestäni aivan ylivoimaisen hyviä! Ainoastaan

Paraisten piparkakkureseptillä leivotut omatekoiset menevät ikealaisten ohi...

Paraisten piparien ohjeen löydät täältä (klik).

{ so sweet Paul }

 kk

 Minulle tämä Sweet Paul on melkoisen uusi tuttavuus - ihastuttava sellainen.

"About Sweet Paul.
Im a 43 year old food and Prop stylist and crafter who packed his
Louis and moved from Oslo to New York to live and love. Been working
with some amazing photographers, great clients and fab magazines.
You can see more of my work on my agents site,

www.bigleoproductions.com" 

Eilen innostuin yön tunteina selailemaan juuri julkaistua Sweet Paul -magazinea,

digitaalista versiota. Oheiset kuvat kyseisestä julkaisusta - mielestäni ihanan jouluisia

kuvia - ja niin ihanan valoisia (alimmaista lukuunottamatta :) ). Tuntuu ettei itse saa

otettua yhtään valoisaa kuvaa kun koko ajan on niin hämärää - tänäänkin lähtiessäni

puoli kolmelta töistä, oli jo hämärää... liekö päivä edes kunnolla valjennut...

All photos via Sweet Paul digital magazine.

Koska on niin hämärää, tykkään kuntoillakin vasta illalla - silloin kun on kunnolla

pimeää ja voi juosta tähtien ja kuun loisteessa. Eilenkin illalla pilvet sopivasti rakoilivat

juuri pimeän tullen... ja juoksulenkin jälkeen on kiva käpertyä nojatuoliin takan ääreen

selailemaan vaikkapa tuota Sweet Paulia... jouluinspiraatiota parhaimmillaan.

Meillä alkaa btw keittiökin pikkuhiljaa valmistua.. yritän ehtiä laitella tännekin muutamia

kuvia. Vielä en ole hahmottanut ihan täysin millainen keittiöstä on tulossa, mutta toivotaan

parasta! Ainakin vaikuttaa paaaljon valoisammalta kuin edeltäjänsä...

keskiviikkohämärissä,

{ muted mulberry }

 kk

 Maanantain inspiraatiokuvat löysin taannoin netistä, täältä (klik).

Ja aah kuinka pidänkään tuosta ylimmän kuvan olohuoneesta...

täydellinen valkoisen ja tummempien sävyjen liitto, aivan kuten tuolla

sivuillakin oli kuvailtu:

"muted mulberry and muddied browns flirt with slaps of black, 

dashes of blue, fresh flashes of cool green and slivers of silver."

Ainoastaan tuo kattokoriste on minun makuuni hieman liikaa... mutta voisin 

silti tuonne(kin) muuttaa ;) Tuo keittiökin natsaa mieltymyksiini aikas kivasti.

All photos via Desire to Inspire.

Se maanantaihaaveista, nyt Saarioisten äitien makaronilaatikkoa mikroon ja menoksi,

tytöillä urheilukoulu ja mä taidan hilpaista combatiin, eiköhän flunssa ole selätetty...! 

Ainiin, meille tulee uusi keittiö huomenna! Eri asia milloin se on paikoillaan...

{ kuvia eiliseltä }

... välillä jotain muuta kuin pelkkiä tyttöjä edestä ja takaa :)

Käytiin kävelyllä, minä toki kamera kaulassa roikkuen... kuinkas muuten.

Kauniita maisemia löytyi miltei yllättäen, puolivahingossa. Löysin samalla kivan

uuden juoksureitin, jes.

... ja takaisin hommiin, huomenna alkaa remppa, pakko roudata kaikki turha

tänään tieltä pois. Ja meillähän siis tämä remontti tuntuu laajenevan koko ajan...

ensin se oli pelkkä keittiö... sitten kosteat tilat... portaat... lattiat... seinäpinnat... 

... ja combatiinkin ajattelin tänään ehtiä :)

captain says...

Minun oli pakko ostaa uusin Talo&Koti -lehti, ylläolevan kuvan vuoksi...

(ja kas kummaa, sama kuva löytyy lehden kotisivuiltakin...)

No anyway, kuvassa huomioni kiinnittyi tuohon lattiavalaisimeen - ja koin 

rakkautta ensi silmäyksellä... :) Olen tosin törmännyt kyseiseen valaisimeen

aiemminkin, ihan livenä, mustaan versioon - mutta siinä lampun sisus oli kuparin 

värinen, ei siis niin mun juttu...

.... mutta tämä valkoinen... tahtoo tahtoo tahtoo!

Minut erottaa uudesta rakkaudestani ainoastaan valaisimen hinta, yli 400 euroa.

Ei kellään olisi tällaista ylimääräisenä missään nurkassa pölyttymässä...?! ;)
Töissäkin pohdimme kyseistä valaisinta - rakkauteni jakoi mielipiteet hyvin jyrkästi...

Kyseessä on By Rydénsin Captain-valaisin. 

Jännästi tuossa alemmassa kuvassa näyttää kuin sisus olisi kuparinen?

Muutama muukin By Rydénsin valaisin minua puhuttelee... kuten esimerkiksi

allaolevat valaisimet, mallia General ja Sergeant.

Itseasiassa, tuo Generalhan meillä onkin... tai ainakin hyvin lähelle tuota

oleva malli minkä sorruin tilaamaan puoleen hintaan Ellokselta... voisin vaihtaa

sen tuohon Captainiin lennosta... ;D

Mutta nyt kapteeni käskee Marjaa lähtemään (pitkästä aikaa!!) combat-tunnille :)

maanantaiterveisin,

kiirettä ja päänsärkyä

Viikonloppu oli ja meni, reissatessa mummiukkilassa.  

Eilinen päivä meni päänsäryssä - ihan hirveä hedari koko päivän :(

Johtuu joko niskoista tai poskionteloista - tai molemmista, veikkaan...

... joten lyhyestä virsi kaunis. Bongasin nämä kuvat ihanasta

Cherry Blossom World -blogista. Peräisin ovat Ikea family live -sivustolta.

All photos from Ikea Family Live

Yllättäen kolahtaa tuo mustavalkoisuus, liitutaulumaali yms.

Mutta nyt takaisin todellisuuteen. On kyllä niin maanantaifiilis kuin vaan olla ja voi...!

Mistä energiaa kuskata tyttöjä urheilukouluun, käydä sillä välin itse juoksemassa,

purkaa reissukassit (en eilen pääkivultani kyennyt sitäkään tehdä), pestä pyykit...?!

Jospa huomenna olisi energisempi olo?!

 



syksyn sävyjä

Sisustusjuttujen välissä ripaus syksyn sävyjä, päivän asussa...

Dagens: pellavajakku VILA, tunika H&M, housut H&M, huivi ?, laukku Mulberry

Aamulla tuntui jopa hieman viileältä, iltapäivällä mittarin näyttäessä +22 hieman

liiankin lämpimältä... :) Onneksi aina voi heittää jakun ja huivin pois, sekä kääntää 

housujen lahkeita... sukkia en vielä hetkeen suostu jalkoihini laittamaankaan... ;)

Tyttöjen ollessa äsken urheilukoulussaan, kävin itse juoksemassa - olipas ihana ilma!

Suorastaan hikinen - mutta jotenkin luonnosta kyllä silti jo aistii alkavan syksyn...

... tämä on btw harvinaista herkkua - että omatkin päivän kuntoilut on 

kuntoiltuna jo kuudelta illalla! Niitä kuusituntisen työpäivän etuja... :)

... joten nyt kotihommiin!

 

kaikki muu on turhaa...

... paitsi  puutarhanhoito.

Kukkia istuttaessaan, multaa kynsien alla tuntuu oikeasti välillä siltä.

Istuttaminen, kitkeminen ja kukkien nyppiminen on oikeasti yksi terapeuttisimmista ja

rentouttavimmista asioista mitä tiedän - juoksemisen ja hyvän kirjan lukemisen ohella.

Sellainen hetki kun koko muu maailma häipyy taka-alalle ja keskityt vain siihen mitä teet...

 Tänä viikonloppuna minulla oli juurikin tuollainen hetki istuessani pihassa

sormet mullassa, jos jonkinlaisia kukkia ja muratteja ympärilläni. Kävin läheiseltä

puutarhalta ostamassa lisää kukkia ja nyt meidän piha alkaa olla kesäkunnossa!

Ainakin kukkien osalta :)

Tosin voisikohan joku kertoa kuinka  runkomarkettoja  kuuluu hoitaa?!

Ostin ennen äitienpäivää kaksi oikein kaunista runkomarkettaa - jotka nyt taitavat

vedellä viimeisiään... toinen ei enää kuki kunnolla ja tuloillaan olevat nuputkin tuntuvat

kuivuvan kokoon. Toinen vielä yrittää sentään kukkia... Olenkohan a) kastellut niitä

liikaa vai b) liian vähän. Ja pitävätkö moiset kukkaset a) aurinkoisesta vai b) varjoisasta

paikasta...? Piti kyselemäni tuota jo puutarhalla mutta siellä oli sen verran hässäkkää,

että se sitten jäi... Harmittaa kyllä jos joudun marketat viskaamaan jo veks sillä tämä

on ensimmäinen kesä kun kyseisiin kukkiin tykästyin... ovat kivan näyttävät tuossa

etuterassilla -  tai siis olivat... ;)

Mikäli tyttäriltä kysyttäisiin niin kaikki muu on turhaa paitsi  uiminen :)

Tänä viikonloppuna ehdittiin kukkien istutuksen ja uimisen ohella käydä myös 

mökillä saunomassa. Ja hyvin nukutun mökkiyön jälkeen tytöt jaksoivat tänäänkin

pulikoida kavereittensa kanssa tuossa  meidän lähirannassa miltei pari tuntia...

en ymmärrä miten tarkenivat?! Mutta hauskaa tuntui olevan :D

Edit. rannalla lenteli myös tällainen aivan upea perhonen, mikä lienikään? En ollut
varmaan ikinä nähnyt yhtä isoa perhosta...

Pitänee käydä alkavalla viikollakin iltaisin uimassa jos luvatut  hellekelit  pitävät

paikkaansa... hitsit kun työ haittaa tätä kesän viettoa ;) Ensi viikko olisi nimittäin

aivan täydellinen lomaviikko. Huoh. No, aina ei vaan voi voittaa. Mutta miehelle

totesin, että iltaisin sitten painellaan sinne missä paistaa aurinko - meidän pihaan

kun aurinko ei tosiaan enää iltaisin kovinkaan hyvin paista. Huoh sillekin.

Ja huoh vielä kolmannen kerran - nimittäin mistä ihmeestä löytäisin mun kadonneen

kuntoilumotivaation?! Okei, ehkä on luvallistakin lipsua  maratonin  jälkeisellä

viikolla mutta kun vieläkään ei huvittaisi oikein mikään... pumpissa sentään kävin

viime perjantaina - ekaa kertaan pitkään aikaan - ja voi apua kuinka on jokaikinen

lihas kipeänä. Paljon kipeämpi olo kuin maratonin jälkeen :) Tosin saattaa myös

orastava kesäflunssa vaikuttaa tuntemuksiin...

Helteistä tulevaa viikkoa

niin lomailijoille (te onnekkaat!!) kuin työn raskaan raatajillekin!

nesteytystä...

Voi apua... mä olen kuulkaa  unohtanut juoda !!

Siis unohtanut tankata riittävästi nestettä maratonia varten...

Olen muutenkin maailman huonoin juomisteni suhteen. Minua ei juuri koskaan 

janota eli en vaan muista juoda päivän mittaan läheskään riittävästi =/ Vaikka 

kuinka töissäkin raahaisin työpöydälle vesipullon, en silti muista juoda - kun ei 

vaan janota. Ja kun en kestä sitä yhtämittaista vessassa ravaamistakaan..

Kahviahan mä kyllä juon, ihan liikaakin - mutta nythän se on aivan väärä juoma

poistaessaan nestettä... joten viimeistään tänään mun  on aivan pakko aloittaa

tankkaaminen: vettä, kuntojuomaa, colaa, vettä, kuntojuomaa...

 

 Viime vuonnahan mulle iski maratonilla tosi inhottava  nestehukka - vaikka 

kuinka yritin jokaisella tankkauspisteellä juoda edes muutaman kulauksen sekä

kuntojuomaa että vettä, eivät nesteet enää 30 km kohdalla  imeytyneet ja mulle

tuli tosi huono olo. Palelsi ja oksetti niin etten pystynyt kunnolla juoksemaan. 

Ja kaamea pissahätäkin vaivasi koko ajan... ja voitte vain kuvitella sitä tunnetta 

kun poikkesi jossain 37 km kohdalla bajamajassa... vaati nimittäin jonkin verran 

tahdonvoimaa  nousta ylös ja jatkaa juoksemista jalkojen huutaessa 

hallelujaa ja armoa vuoron perään...

Siksi olinkin tänä vuonna päättänyt aloittaa tankkaamisen maltillisesti mutta  

riittävän ajoissa. Omalla (blondin?) logiikallani en ihan tuhottomasti voi 

nesteitä kylläkään edes tankata sillä voisin kuvitella elimistöni menevän liiasta 

nesteestä aivan sekaisin - kun kerran en normaalisti juo kovinkaan paljoa. 

Mutta olin suunnitellut lukevani asiasta, opiskelevani, ja toimivani tänä 

vuonna jotenkin erilailla kuin viimeksi... juoksevani monta pitkää harjoituslenkkiä

tankaten lenkin aikana, sekä nestettä että erilaisia geelejä. Olenko tehnyt niin? 

Enpä juuri :( On ollut niin paljon muuta ajateltavaa ja niin kiire töissä ettei 

energiani vaan ole riittänyt moiseen - mikä nyt harmittaa tosi kovasti.

Eli olen aivan samassa tilanteessa kuin viime vuonna- ihan yhtä huonosti

valmistautuneena.  

Yhtä vähän tankanneena.

Yhtä vähän reenanneena.

Yhtä vähän venytelleenä.

Yhtä vähän relanneena.

Yhtä stressaantuneena.

No, tänään ja huomenna yritän oikeasti juoda! Ja muistaa tankata myös 

hiilihydraatteja, mutta niitäkin maltillisesti sillä vatsani on tottunut 

vähähiilariseen ruokavalioon eikä juurikaan kestä hiilareita... huoh sillekin :)

Tänään käyn vielä juoksemassa lyhyen lenkin ja  venyttelen  sen jälkeen 

kunnolla. Pakkaan juoksutamineet valmiiksi (Tukholmaan luvataan pilvistä 

+16 astetta, ihan loistokeli juosta!) ja toivon, ettei mun tulisi juoksun aikana 

ihan yhtä huono olo kuin viimeksi...

  

 All photos from Pinterest.

Olitte toivoneet multa postausta miten valmistaudun maratonille...

tämä oli siis se postaus :) Mutta miten olisi pitänyt  valmistautua,

se onkin sitten asia erikseen... Ehkä ensi vuonna osaan jo vastata siihen.

Näillä mennään tänä vuonna, nyt  juomaan ja syömään!!

Edit. iltapäivällä. Kun ei vaan janota. Olo on nesteestä ihan tönkkö, miltei huono.

Eikä tilannetta helpota äsken syöty suklaalevy. Uh. Kerrankin kun pitäisi ja saisi

syödä, ei tee yhtään mieli. Jotenkin niin pöljää tankata itsensä ähkyksi - varsinkin 

kun minä yleensä tykkään kuntoilla ja juosta tyhjällä mahalla. Mutta pakko sitä on

hieman energiaa saada tankatuksi. Tosin ei parane liioitella - syön siis vasta 

huomenna toisen suklaalevyn ;) Ja ensi viikon olen ananaskuurilla.