Yleisön pyynnöstä tässä tämä raejuustokakun resepti - tai styroksikakun,
kuten armas aviomieheni tätä nimittää :) johtuen juurikin raejuuston paloista...
Tämä kakku jakaa mielipiteitä - toiset eivät pidä ollenkaan, toiset tosi paljon.
Arvannette kumpi meidän perheessämme pitää ja kumpi ei...
POHJA
200 g Digestive-keksejä
100 g sulatettua voita tai leivontamargariinia
2-3 tl kanelia
* murskaa keksit, sekoita joukkoon kaneli ja sulatettu voi
* painele taikina vuokaan
2 prk raejuustoa
* levitä tasaisesti keksipohjan päälle
PÄÄLLE
2 munaa
1½ dl fariinisokeria
1 tl vaniljasokeria
* vatkaa munat ja sokerit keskenään
2 dl kuohukermaa
* vatkaa kerma vaahdoksi ja sekoita munasokeriseokseen
1½ dl vahvaa kuumaa kahvia
2 rkl liivatejauhetta
* sulata liivatejauhe kuumaan kahviin ja sekoita ylläolevaan
* kaada seos pohjan ja raejuuston päälle
Anna hyytyä jääkaapissa muutama tunti ja eikun kahvipöytää kattamaan :)
... ja koska taisin vedellä yli puolet kakusta yksinäni, suuntaan nyt lenkille!
Ja kiireesti sittenkin sillä tänään on taas American Idolsin tuloslähetys... viimeksi
itkeä pillitin kun yksi suosikeistani Pia Toscano tippui kisasta. Onneksi monta muuta
suosikkiani on edelleen mukana :) Että voikin olla hyvä ohjelma!!
Moikka! Oletko harrastanut jo pitkään juoksemista? Millaisilla lenkkimäärillä aloitit, millaisia treenejä nykyään teet viikoittain? Vai oletko jo jossain postauksessa kertonut? Itse lenkkiharrastusta virittelevä...
VastaaPoistaMoikkamoi :) Kurkkaapa viime kesäkuun (2010) postausta "juoksuaskelia lyhyen romaanin verran". Siellä mun lyhyt juoksuhistoriani ;) Olen siis juossut vasta pari vuotta. Aloitin lyhyillä, muutaman kilsan lenkeillä - siitä kunto pikkuhiljaa kasvoi ja sitä vaan huomasi jaksavansa juosta pidempään. Tosin sitä ennen olin muutaman vuoden käynyt jumpilla todella ahkerasti eli pohjakunto oli hyvä jo valmiiksi. Nykyään olen liikaakin keskittynyt ainoastaan juoksemiseen, lihaskuntoa yritän pitää yllä parilla salitreenillä viikossa, venyttelytunnilla käyn kerran viikossa (=liian harvoin).. olen kevään ajaksi luopunut hikijumpista jotta jalat säästyisivät viime keväänä vaivanneelta penikkataudilta ennen maratonia. Maratoniin on nyt tasan kuukausi ja treenimäärät / viikko pitäisi olla paaaljon suuremmat kuin mitä ne on =/ Työuupumus on verottanut myös juoksuvoimia. Juoksen tällä hetkellä noin neljä lenkkiä viikossa, peruslenkkinä sellainen 12 km lenkki, ja nyt yritän juosta yhden tai pari 20 km lenkkiä toukokuun aikana per viikko. Mutta maratonin jälkeen palaan taas normaaliin peruslenkkiini, niitä ehkä kolmasti viikossa.. Tsemppiä sinulle juoksuharrastukseen! Satsaa hyviin kenkiin ja sitten vaan menoksi! :) Aina lenkki ei kulje, välillä kulkee sairaan hyvin - se on niin kerrasta ja omasta fiiliksestä kiinni. Vaikka kuntokin olisi kohdillaan :)
VastaaPoistaMmm, ihanan oloinen resepti - tuota on pakko kokeilla!
VastaaPoistaOlenkohan koskaan sanonut sinulle moi, vaikka olen jo vähän aikaa seurannut blogiasi? En varmaankaan, anteeksi. Olen siis Johanna, pidän blogistasi ja aion käydä täällä edelleenkin. :)
Mukavaa kevään jatkoa!
ps. Taidat asua samalla paikkakunnalla, mistä olen kotoisin ;)
Moiks!
VastaaPoistaOnko toi kaksi pientä raejuustopurkkia? Varmaankin... Täytyy testata joku päivä, kiitos!
JOHANNA - no moi :) Kiva kun jätit merkin itsestäsi! Jätä ihmeessä toistekin :) Ja siis hmm... treen länsipuolelta siis kotoisin?
VastaaPoistaJAANA - moiks vaan sullekin :) Siis sellaista öö... normaalin kokoista raejuustopurkkia :D Mutta mä en laittanut ihan kaikkea... sillai oman mielen mukaan.
Eikun mä aattelin, ettei varmaan kahta semmosta 400g:n purkkia! Saattais tulla aika paljon.. =D
VastaaPoistaMoi taas,
VastaaPoistaja siis Tampereen itäpuolelta, kyllä :) Taisit jossakin postauksessasi kirjoittaa, että olet viemässä tavaraa lähikirppiksellesi Nattarissa - siitä tunnistin. :)
JOHANNA - ei kun mä asun länsipuolella :) Eli tuo kirppis on siis ihan toisella puolella kaupunkia.. tosin itäpuolella olen asunut koko pienen ikäni tyttöjen syntymään saakka.
VastaaPoistaOk, siellä suunnalla siis kuitenkin! ;) Ja Tamperehan joka tapauksessa on ihan paras "keskuskaupunkina". Rakastan aina sitä tunnetta, kun pääsen taas Tampereelle viettämään aikaa. Lapsuuden ja nuoruuden maisemat liikuttavat varmasti aina, ei siitä mihinkään pääse. Vaikka elämä olisikin vanhempana jo muualla. :)
VastaaPoista